Onko sinulla "ylimääräinen" lihas kädessäsi? Kokeile nopeaa testiä!

Lihas kädessä testi
Palmaris longus puuttuu 10–15 prosentilta ihmisiä. MTV Media
Julkaistu 22.03.2016 18:27
Toimittajan kuva

Hannele Lampela

hannele.lampela@mtv.fi

Onko kädessäsi pitkä kämmenlihas, joka on ihmiselle tarpeeton? 

Palmaris longus, eli pitkä kämmenlihas puuttuu noin 10–15 prosentilta ihmisistä. Nykyihmiselle se on tarpeeton samalla tapaa kuin viisaudenhammas tai kananlihalle menevä iho. 

Kokeile seuraavaa testiä: Laita kätesi pöytää vasten kämmen ylöspäin ja paina peukalo ja pikkurilli yhteen. Nosta sen jälkeen kättäsi ylös kuvassa näkyvällä tavalla – jos jänne ranteessa nousee ylös, sinulla on edelleen palmaris longus kädessäsi. Jos taas ei, kuulut siihen 10–15 prosenttiin ihmisistä, joiden kohdalla evoluutio on tehnyt tehtävänsä ja lihasta ei ole. 

Myös nämä kehonosat ovat ihmiselle tarpeettomia:

1. Karvoitus

Karvoitus on nykyihmiselle tarpeeton, mutta silti ihonkarvankohottajalihakset reagoivat esimerkiksi kylmyyteen. Sen vuoksi ihosi on "kananlihalla", kun säikähdät tai reagoit voimakkaasti johonkin. 

2. Viisaudenhampaat

Viisaudenhampaat olivat ennen ihmiselle tarpeellisia, kun ruokavalio koostui lähinnä kuitupitoisista kasviksista ja lihasta. 

3. Miehen kohtu 

Alkiovaiheessa meillä on kaikilla elin, josta myöhemmin muodostuu naisen kohtu. Näin siis miehelläkin on elimistössään kohturakenne. 

Myös naisilla on kehossaan lisämunarauhanen, joka vastaa miehen siemenjohtimia. 

4. Miesten nännit

Myös miehen nännit syntyvät siinä vaiheessa, kun sukupuolenkehitys ei ole vielä eriytynyt sikiövaiheessa. 

5. 13 kylkiluupari

Osalla ihmisistä on 13 kylkiluuparia, kuten on lähimmillä sukulaisillamme simpansseilöa. 

6. Umpilisäke

Umpilisäkkeestä epäillään olleen hyötyä silloin, kun ihminen eli pääasiassa kasvisravinnolla, mutta nykyihmiselle se on tarpeeton ja voi myös tulehtua ikävästi. 

7. Pikkuvarpaat

Väitetään, että pikkuvarpaista tuli tarpeettomia siinä vaiheessa, kun emme enää kiipeilleet puissa. Ne kuitenkin auttavat meitä säilyttämään tasapainomme kävelyasennossa. 

Artikkelin pohjaksi haastateltu: Suvi Viranta, Helsingin yliopisto

Lähteet: Littlethings.comTieteen kuvalehti

Tuoreimmat aiheesta

Lifestyle