Onko Suomeen saapunut rikollisia itärajan kautta Venäjän hybridioperaation aikana? MTV kysyi viranomaisilta

Viime perjantaina tuli kuluneeksi tasan viikko siitä, kun Suomen ja Venäjän välinen raja suljettiin koko rajan pituudelta. Kaikki Suomen itärajan raja-asemat pysyvät suljettuina tammikuun puoliväliin (14. tammikuuta) saakka.

Rajavartiolaitoksen esikunnan komentaja Kimmo Ahvosen mukaan viikko sujui rajalla rauhallisesti. Toissa viikonloppuna tapahtunutta kahta laitonta rajanylitystä lukuun ottamassa Suomen itärajan yli ei ole Rajavartiolaitoksen tietojen mukaan pyrkinyt yksittäisiä ihmisiä tai isompia ihmisryhmiä.

Rajan sulkeuduttua Vaalimaan raja-aseman tuntumaan Venäjän puolelle jäi ihmisjoukko nuotion ääreen. Rajavartiolaitoksen mukaan ihmisjoukko poistui paikalta parin päivän sisällä, eikä vastaavanlaisesta toiminnasta rajalla ole tehty havaintoja.

Tilanne on Ahvosen mukaan sikälikin vakaa, että yleisellä tasolla Venäjän viranomaisten kanssa ei ole toistaiseksi saatu aikaan ratkaisua itärajan tilanteeseen neuvottelemalla. 

– Venäjän osapuoli on toistaiseksi suhtautunut kielteisesti rajavaltuutettujen neuvotteluavauksiin ja ilmiön hallintaan liittyviin esityksiin.

– Neuvotteluyhteys asiaan liittyvästä rikostorjunnasta on olemassa ja sitä on pyritty edistämään, Ahvonen viestii MTV Uutisille sähköpostitse (21. joulukuuta).

Lue myös: Testaako Putin Naton pelotteita Suomen rajalla? Asiantuntijalta tyly muistutus: "Kylmän sodan aikana kymmenkertainen määrä"

"Riski siitä, että maahan pyrkivien joukossa on rikollisia"

Itärajan täyssulkua Venäjän hybridivaikuttamisen jatkuessa on perusteltu Suomen kansallisella turvallisuudella.

Valtioneuvoston 14. joulukuuta julkaisemassa muistiossa todetaan, että välineellistetty maahantulo Suomen itärajalle on ilmiö, joka jatkuessaan "uhkaa vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä". 

Muistioon on kirjattu, että Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten tekemien havaintojen ja saamien tietojen mukaan ilmiöön liittyy myös kansainvälistä rikollisuutta.

– Ilmiö on sisältänyt myös riskin siitä, että maahan pyrkivien henkilöiden joukossa on rikollisia tai radikalisoituneita henkilöitä, muistiossa lausutaan. 

– Maahan tulevien henkilöiden joukossa Suomeen voi päästä myös rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä, rikollisjärjestöjen jäseniä ja siviileiksi tekeytyneitä sotilaita, muistiossa myös kirjataan. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue lisää: Sisäministeriön muistio paljastaa: Tämän takia rajanylityspaikat suljetaan

Lue myös: Rantanen rajatilanteesta: Mahdolliset lakimuutokset käydään läpi nopealla aikataululla

Viranomaistietoa turvapaikanhakijoiden taustoista oli hankalaa saada

MTV Uutiset teki 21.–22. joulukuuta tiedustelukierroksen Maahanmuuttovirastoon, Rajavartiolaitokseen, keskusrikospoliisiin sekä suojelupoliisiin ja kysyi, onko Suomeen saapunut syksyn aikana rikollisia tai muuten Suomen kansalliselle turvallisuudelle haitallisia henkilöitä. 

On selvää, että osa viranomais- ja tiedustelutiedoissa on visusti salassa pidettävää, mutta tiedustelukierroksen aikana kävi ilmi, että viranomaiset pallottelivat turvallisuusuhkaan liittyvissä kysymyksissä viranomaisilta toiselle.

– KRP:n tiedonhankinta- ja analyysityö on tiedusteluperusteista työtä, joten se on luonteeltaan salassa pidettävää. Viestintävastuu operaatiossa on Rajavartiolaitoksella, keskusrikospoliisista sanottiin.

Rajavartiolaitoksesta ohjattiin olemaan "turvapaikanhakijoiden osalta ja siihen liittyvien tarkempien tietojen osalta" yhteydessä Maahanmuuttovirastoon.

– Rajavartiolaitoksella ei ole tällä hetkellä hallussaan sellaista tietoa, jonka aikoisi tuoda julkisuuteen, Rajavartiolaitoksesta todettiin.

Lue myös: Orpon kieli kovenee: Itärajalla on hybridihyökkäys Suomea kohtaan, pääministeri sanoo Ylelle

MTV Uutiset oli yhteydessä Maahanmuuttovirastoon. Virastosta puolestaan kehotettiin olemaan yhteydessä keskusrikospoliisiin tai suojelupoliisiin, joka edelleen viitoitti MTV Uutisten tiedonhankinnan tietä kohti esitutkintaviranomaista, kuten poliisia tai Rajavartiolaitosta.

Samaan hengenvetoon suojelupoliisista kuitenkin todetaan, että se on "aktiivisesti mukana seulomassa joukosta sellaisia henkilöitä, jotka voisivat mahdollisesti aiheuttaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle".

– Turvapaikanhakijaksi ilmoittautuminen ei kuitenkaan ole tehokkain keino vältellä vastaanottajamaan turvallisuusviranomaisten mielenkiintoa.

– Emme siksi pidä tässä tilanteessa esimerkiksi sotilaiden soluttamista Suomeen todennäköisenä, suojelupoliisista viestitään MTV Uutisille.

"En lähde yksittäisiä tapauksia sen tarkemmin kommentoimaan"

Tietoa oli siis hyvin vähäisesti jaossa turvallisuusuhasta suoraan kysyttäessä. Edes pienenpieniä tiedonjyväsiä MTV Uutiset onnistui haalimaan Maahanmuuttovirastosta, joka kehuu suomalaista viranomaisyhteistyötä.

Aluevastaava Juha Similän mukaan tiedot rikollisuudesta tai siihen viittaavista asioista liikkuvat hyvin eri viranomaisten välillä, esimerkiksi Rajavartiolaitoksesta Maahanmuuttovirastoon ja sieltä edelleen poliisiviranomaiselle. 

– Tutkinnan kannalta omakin [Maahanmuuttoviraston] henkilöstö on hyvin koulutettu tunnistamaan erilaisia viitteitä mahdollisesta rikollisesta tai vastaavasta taustasta, Similä sanoo.

– En lähde yksittäisiä tapauksia sen tarkemmin kommentoimaan.

Eli itärajalta on saapunut Suomeen yksittäisiä tapauksia, joissa on ollut viitteitä jonkinlaiseen rikollisuuteen? 

– Joo sillä tavalla yleensäkin on hyvä muistaa mittaluokka. Jos katsotaan lyhyt aika taaksepäin, ylipäätänsä koskaan ei ole mistään massiivisista määristä puhuttu, vaan kohtuullisen pienistä määristä, joita liittyy tämäntyyppisiin asioihin, Similä vastasi puhelimitse MTV Uutisille.

Tarvitseeko suomalaisten olla huolissaan siitä, että rikollisaalto olisi tullut itärajan yli Suomeen?

– Ei ainakaan näiden meidän [Maahanmuuttoviraston] tutkintojen perusteella tällä viikolla, Similä muotoilee. 

Itärajan yli saapui "ihan merkittävä" määrä turvapaikanhakijoita

Heinäkuun lopusta tähän päivään Suomeen on Similän mukaan tullut itärajan kautta kaikkiaan 1 323 turvapaikanhakijaa, joilla ei ole ollut rajan ylittämiseen oikeuttamaa viisumia. 

Suomen mittakaavassa kyse on Similän mukaan "ihan merkittävästä" määrästä. Karkeasti hakijamäärä on yli kolmannes vuosittaisesta turvapaikanhakijamäärästä. Jos vuoden 2015 pakolaiskriisiä ei oteta huomioon, Suomeen saapuu Similän mukaan vuosittain muutama tuhat turvapaikanhakijaa.

– Jos pelkistetään, Suomeen tulee yhden vuoden aikana noin 3 000–4 000 [turvapaikan]hakijaa, Similä yksinkertaistaa.

Ennen kuin välineellistetty maahantulo lisääntyi merkittävästi marraskuun puolivälin tienoilla, Maahanmuuttovirastolla oli Similän mukaan "noin nelisen tuhatta turvapaikanhakijaa työjonossa odottamassa ratkaisua".

Liki kaikki turvapaikanhakijat saapuivat reilussa kahdessa viikossa

Ylivoimainen enemmistö 1 323 turvapaikanhakijasta on saapunut Suomeen marras-joulukuun aikana, jolloin Venäjän hybridioperaatio kävi kiivaimmillaan. 

Liki kaikki edellä mainitusta ihmismäärästä saapui Suomeen reilun kahden viikon aikana: viikoilla 46, 47 ja 50.

Viikko 46 (13.–19.11.) 522 henkilöä

Viikolla 47 (20.–26.11.) 341 henkilöä 

Viikolla 48 itäraja oli auki vain 27.– 30. marraskuuta. Tämän jälkeen itäraja suljettiin kahdeksi viikoksi (1.– 14.12.).

Viikolla 50 (14.–15.12.) 365 henkilöä

Suomen itäraja aukesi Vaalimaan ja Niiralan raja-asemien osalta vajaan kahden vuorokauden ajaksi. Tänä aikana Suomeen saapui 363 turvapaikanhakijaa. Rajan mentyä kiinni kaksi turvapaikanhakijaa ylittivät rajan Vaalimaan raja-aseman tuntumassa. 

1:54

Katso videolta: Itärajan sulkeutuessa kuukauden ajaksi 15. joulukuuta paikalla oli vielä autojono.

Lue myös: Vaalimaalle ennätysmäärä turvapaikanhakijoita viimeisenä aukiolopäivänä

Kolme maata korostuu lähtömaissa

Sukupuolijakauma on selkeä: Similän mukaan tulijat ovat olleet 85-prosenttisesti miehiä, loput 15 prosenttia on rekisteröity naisiksi.

Valtaosa tulijoista on nuoria aikuisia. Maahanmuuttoviraston saamien tietojen mukaan 70 prosenttia itärajan ylittäneistä on 18–29-vuotiaita nuoria aikuisia. Lapsia on ihan muutama prosentti kaikista tulijoista.

Kun tarkastellaan, mistä maista itärajan kautta Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat ovat lähtöisin, kolme maata erottuu selvästi muista.

Lokakuun alusta tähän päivään Syyria, Somalia ja Jemen muodostavat selvän kärkikolmikon. Ero tilastoissa neljäntenä olevaan Irakiin on selkeä. 

Turvapaikanhakijoiden määrä maittain 1. lokakuuta ja 17. joulukuuta välisenä aikana:

1. Syyria 483 henkilöä

2. Somalia 330 henkilöä

3. Jemen 120 henkilöä

4. Irak 56 henkilöä

Syyt turvapaikan hakemiselle vaihtelevat

Turvapaikanhakijoiden syyt turvapaikalle vaihtelevat. Similän mukaan on mahdotonta tehdä mitään yleispätevää yleistystä, sillä syyt ovat erilaisia ja toisinaan myös moninaisia. Siksi jokaisen turvapaikan hakeneen henkilön tilanne käsitellään ja arvioidaan erikseen, tapauskohtaisesti.

Kun turvapaikanhakija on ylittänyt Suomen itärajan, hän jättää rajatarkastuksen yhteydessä kansainvälisen suojelun hakemuksen rajaviranomaiselle. Samalla tulijalta kysytään, miksi hän hakee suojelua.

Esimerkiksi Syyriassa syyt liittyvät Similän mukaan tavalla tai toisella jo pitkään maassa olleisiin sisäisiin jännitteisiin ja aseellisiin selkkauksiin. Irakista saapuneiden turvapaikan hakemisen taustalla voi puolestaan olla esimerkiksi maan sisäpolitiikka, heimoriidat tai seksuaalinen suuntautuminen.

– Perusteita, jotka liittyvät kansainvälisen suojelun sateenkaaren alle, on hyvin paljon, aina maan yleisestä tilanteesta lähtien omiin henkilökohtaisiin perusteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi politiikkaan tai seksuaaliseen suuntutumiseen.

Similän mukaan Syyriasta, Somaliasta ja Jemenistä tulleiden turvapaikanhakijoiden osalta jo itärajalla kirjatuissa esitiedoissa on tullut myös esiin syitä, jotka eivät Similän mukaan ole "kansainvälisen suojelun ytimessä".

– Syyt voivat liittyä esimerkiksi työllisyyteen tai taloudellisiin asioihin liittyviin seikkoihin. Tullaan esimerkiksi paremman elintason perässä Suomeen – kirjo on laaja, Similä luettelee.

Maahanmuuttovirasto tekee päätöksiä esitietojen pohjalta

Rajatarkastuksen yhteydessä turvapaikanhakijan esitiedot rekisteröidään Suomen viranomaisten yhteiseen tietojärjestelmään. Näiden esitietojen pohjalta Maahanmuuttovirasto tekee seulontaa siitä, mitkä turvapaikkahakemukset otetaan nopeaan käsittelyyn.

– Seulonnan perusteella priorisoidaan mahdollisimman nopeasti käsittelyyn ne hakemukset, joissa ei esitietojen perusteella näyttäisi olevan perusteita kansainväliseen suojeluun.

Similän mukaan jokainen turvapaikkahakemus tutkitaan Maahanmuuttovirastossa yksilöllisesti – oli peruste turvapaikan hakemisille sitten esimerkiksi taloudellinen seikka tai kansainväliseen suojeluun oikeuttava vainoaminen poliittisen mielipiteen takia.

– Kutsumme kaikki turvapaikanhakijat turvapaikkapuhutteluun, jossa selvitetään tilannetta ja tämän jälkeen tehdään päätös. 

Jos turvapaikanhakijan antamat perustelut kansainväliselle suojelulle – eli turvapaikalle tai toissijaiseen suojeluun – eivät ole riittävät, Maahanmuuttovirasto antaa kielteisen päätöksen. Samalla virasto antaa maastapoistumispäätöksen. Jos kaikki tähdet osuvat kohdilleen, nopea käsittely voi viedä parhaimmillaan vain päiviä.

– Käytännössä puhutaan viikoista, Similä toteaa. 

Tavallisen menettelyn aikana Maahanmuuttoviraston tutkintaan päätyvät tapaukset, joissa perustelut näyttäisivät oikeuttavan kansainväliselle suojelulle. Tavallinen menettely ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hakemus saisi myönteisen päätöksen – Maahanmuuttoviraston tutkinta voi päättyä kielteiseen päätökseen. 

– Suomen ulkomaalaislakiin on säädetty, että ellei ole erityispiirteitä, tavallisenkin menettelyn tapaukset tulisi ratkaista viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä, Similä kertaa. 

Mitä tapahtuu, jos turvapaikkahakemus saa kielteisen päätöksen?

Jos pyrkii esimerkiksi maahan taloudellisista syistä ja työpaikan perässä, hänen hakemuksensa turvapaikalle on ilmeisen perusteeton.

Kun henkilölle annetaan maastapoistumiskäsky, poistumisesta vastaa poliisiviranomainen, ei Maahanmuuttovirasto. Poliisi antaa nopeutetun menettelyn kautta tulleen maastapoistumiskäskyn tiedoksi sitä koskevalle henkilölle ja tämän jälkeen maasta poistuminen on täyteen pantavissa tavallisesti reilussa viikossa sen jälkeen, ellei hallinto-oikeus määrää toisin.

– Ihannetilannehan on se, että hakija poistuu omatoimisesti kotimaahansa, jolloin ei tarvita pakkopalautustoimenpiteitä poliisin toimesta.

– Jos hakija ei suostu palaamaan kotimaahansa, poliisi voi pakkopalauttaa, eli käytännössä poliisi palauttaa hakijan tarvittaessa aina kotimaahansa saakka.