Oonan* nuorin tytär joutui viime keväänä psykiatriseen sairaalaan. Tytär makasi välillä viikkoja jähmeänä sängyssään, kun kukaan ei seurannut hänen vointiaan, Oona kertoo.
Viime keväänä Oona vietti nuorimman tyttärensä kanssa elokuvailtaa. Tytär oli vastikään lopettanut SM-tason urheilijanuransa ja muuttanut poikaystävänsä kanssa yhteen. Kaikki tuntui olevan hyvin, vaikka nuoren parin arkeen kuuluikin riitoja.
Äidin ja tyttären elokuvaillasta ehti kulua vain kaksi päivää, kun puhelin soi. Langan päässä oli sekavassa tilassa oleva tytär.
Oona säikähti tyttärensä soittoa.
– Aluksi ajattelin, että kyse oli parisuhdeongelmista, mutta sitten huomasin, ettei tyttäreni tuntunut olevan lainkaan samalla planeetalla kanssani. Lopulta pyysin siskoani menemään tyttäreni luokse päivän ajaksi, koska olin itse töissä. Illalla lähdimme ajamaan yhdessä sairaalaan.
Oonan tytär otettiin suoraan osastolle.
Tytär makasi kuukauden sängyssä
Ensimmäiset pari viikkoa tyttären sairastumisesta Oona kertoo olleensa sokissa. Hän ajoi joka päivä sairaalaan katsomaan tytärtään.
– Sairastuminen tuli isona järkytyksenä minulle, ja asian hyväksyminen vei aikansa. Aluksi kuitenkin uskoin tytön pääsevän kotiin kesäksi.
Sopivaa lääkettä ei kuitenkaan löytynyt, ja pian kesä oli jo ovella.
– Kun omahoitaja jäi lomalle, kukaan ei seurannut tytön vointia. Hän nukkui käytännössä kuukauden ajan, kun kukaan ei puuttunut lääkityksen sopimattomuuteen.
Oona kertoo yrittäneensä selittää henkilökunnalle, ettei nuoren urheilijatytön keho kestänyt niin suuria määriä lääkkeitä.
– Treenattu urheilijan elimistö on tottunut imemään kaikki ravinteet itseensä. Normaalit lääkemäärät olivat hänelle aivan liikaa. Lääkärit eivät kuitenkaan kuunnelleet minua.
– Lopulta marssin ylilääkärin puheille ja kysyin häneltä, miksi he halusivat laitostaa potilaan tällä tavalla makuuttamalla häntä lääketokkurassa. Silloin lääkettä päätettiin vaihtaa.
Sydänkohtauksen riskiin ei puututtu
Oona kertoo myös muiden lääkekokeiluiden sujuneen huonosti. Erään lääkkeen kohdalla tytär kärsi voimakkaasta pahoinvoinnista puolentoista viikon ajan.
– Lopulta kysyin, pitääkö tyttäreni kuolla ennen kuin kukaan tekee asialle jotain. Ei sellainen pahoinvointi voinut olla normaalia. Kun viimein saimme lääkärin paikalle, hän totesi lääkkeen aiheuttavan tyttärelleni sydänkohtauksen riskin. Vasta silloin lääkkeen alasajo aloitettiin.
– Miten voi olla mahdollista, että asiaan puututtiin vasta, kun itse sitä vaadin, Oona ihmettelee.
Yksityinen lääkäri totesi tytön ylilääkityksi
Psykiatrisen sairaalan toimintaan pettyneenä Oona päätti viedä tyttärensä yksityiselle psykiatrille. Lääkäri totesi ilmeettömän tytön olevan ylilääkitty ja jäykistynyt.
– Hän suositteli toista lääkettä ja huomattavasti pienemmällä annoksella kuin millä tytärtäni tähän asti oli lääkitty. Vasta yksityiseltä lääkäriltä saamieni perustelujen jälkeen sairaalahenkilökunta uskoi minua ja ymmärsi, ettei tyttäreni voisi syödä isoja määriä lääkkeitä. Ilmeisesti sairaalan tarkoituksena on normaalisti syöttää potilas niin täyteen lääkkeitä, ettei hän pysty tekemään mitään.
Oona sanoo ihmettelevänsä myös sitä, ettei hänen tyttärelleen haluttu antaa ulkoilulupaa.
– Sairaalan puolelta ei tullut ulkoilulupaan mitään aloitetta. Sain itse taistella luvan puolesta ja käydä asiasta monta keskustelua.
Pahin ohi
Nyt Oona kertoo pahimman vaiheen olevan ohi. Seitsemäs lääkekokeilu pienemmillä annostuksilla on osoittautunut toimivaksi. Tytär on päässyt kotiin, ja arki on alkanut normalisoitua hitaasti.
– Lääkitystä seurataan nyt tarkasti, ja sen edelleen pienentämistä suunnitellaan. Tyttäreni odottaa myös terapiaan pääsyä. Sen tarkoituksena olisi auttaa häntä palaamaan normaaliarkeen.
Oona sanoo selvinneensä rankasta kesästä ja syksystä läheistensä tuen avulla.
– Kyllä tämä taistelu sairaalan kanssa on ottanut koville. Monet itkut tässä on itketty, ja elämänarvot ovat menneet uusiksi. Nykyään nautimme pienistä asioista. Olemme esimerkiksi alkaneet lenkkeillä tyttäreni kanssa yhdessä, Oona kertoo.
*) Nimi muutettu
Studio55.fi/Tuuli Lindgren
Kuvat: Colourbox.com
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.