Vihdin traaginen onnettomuus on saanut monet vanhemmat, kyläyhteisöt ja koulut miettimään sydän syrjällään omaa ympäristöään ja lasten koulumatkaa.
Alajärven kaupungissa, Luoma-Ahon kylässä on turvallisemman koulumatkan puolesta käyty kädenvääntöä jo yli kymmenen vuotta.
Luoma-Ahon koulussa on noin 40 oppilasta. Koulun editse kulkee huonokuntoinen ja kapea tie, jolla on vilkas rekkaliikenne. Koulun opettaja, nyt omia lapsia kotona hoitava Soili Mäki kertoo MTV Uutisille, että iso osa tien toisella puolella asuvista oppilaista tulee kouluun tien laitaa pitkin ja koulun kohdalla sen yli.
– Tiessä ei ole edes oikein kunnolla piennarta. Kaikenlaisia pienempiä ja vähän isompiakin peltikolareita on sattunut ihan koulun vieressä. Lisäksi kuulin ihan pari viikkoa sitten, että eräs vanhempi rouva oli ajanut pyörineen piennarta pitkin ja ohi ajaneen rekan ilmavirta oli tönäissyt rouvan ojaan, Soili Mäki sanoo.
Kyläyhdistyksen toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Kai Hannulabacka sanoo, että ongelmatien kunto on erittäin huono.
– Kyseessä on vanha kylätie, jossa on vanha asfalttipinnoite. Tiehen on paikan päälle lyöty uutta paikkaa ja tien reunat ovat alkaneet murentua. Kun raskaammalla kulkuneuvolla sitten yrittää väistää vastaantulijoita tai lapsia, niin saattaa olla, että se rekka on sitten ojassa.
– Useita läheltä piti-tilanteita on ollut, sanoo puolestaan Hannulabacka.
Liikaa nopeutta
Hannulabackan mukaan kylän koulun läheltä kulkee kaksi tietä, kylätie ja kantatie. Koulu on kulkuväylien välissä.
Matkaa kantatiestä kolun seinään on lyhimmillään noin 70 metriä. Kantatie 68:lla nopeusrajoitus on nyt 80 kilometriä tunnissa. Vielä viime kevääseen saakka se oli 100 kilometriä.
Kyläyhdistys on esittänyt Ely-keskukselle useita nopeuden laskemista koulun kohdalla 60 kilometriin tunnissa.
– Joko Ely-keskuksella ei ole aikaa, resursseja tai jotain, mutta keskuksesta ei saa oikein edes vastauksia kysymyksiin. Esimerkiksi siihen, miksi nopeutta ei voida lähes tiessä kiinni olevan koulun kohdalla laskea kuuteenkymppiin.
Lapsia pelottaa
Kai Hannulabacka ja Soili Mäki sanovat, että Vihdin traaginen onnettomuus on luonnollisesti ollut kylällä iso puheenaihe. Lapsia on jo pitkään pelottanut kulkea kouluun rekkojen kanssa samaa tietä.
– Kun lapsilta on kyläsuunnitelmissa kysytty kylän heikkouksia ja vahvuuksia, niin koulumatka on noussut ihan ykkösenä heikkoutena esiin, Hannulabacka sanoo.
Mäki puolestaan sanoo, että mitään virallista selitystä ei ole saatu, miksi nopeutta ei kantatiellä voisi laskea koulun kohdalla vielä lisää. Erilaisia epävirallisia arvailuja on.
– Noin 200 metriä koulusta on liittymä, josta käännytään isolle teollisuusalueelle. Siellä on todella paljon rekkaliikennettä. On arvailuja, että teollisuuden vuoksi nopeutta ei lasketa. Tai sitten hiljaisempi vauhti voisi puurouttaa raskasta liikennettä.
"Turvallisuudesta puhutaan joka syksy"
Mäen mukaan oppilaiden kanssa käydään koulussa joka syksy läpi, miten tiellä kuljetaan.
– Tie on luokiteltu vaaralliseksi tieksi. Ne, jotka tulevat kouluun tämän tien kautta, saavat kunnalta kyytiavustuksen.
Kyytiavustus tarkoittaa pientä rahallista korvausta. Se ei tarkoita Mäen mukaan taksikyytiä koulun pihaan, vaan jonkinasteista korvausta kyydin kokonaishinnasta. Moni tulee omin neuvoin kyytiavustuksesta huolimatta, eli avustus ei paranna turvallisuutta.
– Me asumme kolmen kilometrin päässä koulussa ja kuljetamme itse lapset kouluun. Meidän perhe saa kunnalta kyytiavustusta juuri sillä perusteella, että tie on luokiteltu vaaralliseksi, Soili Mäki sanoo.
Kai Hannulabackan mukaan esimerkiksi opettajat ovat toivoneet oppilaiden koulumatkalle jo pitkään kevyen liikenteen väyliä. Luoma-Ahon kyläyhdistys jatkaa taistelua turvallisuuden puolesta.
– Ollaan jo jonkin aikaa koitettu aktivoida meidän yhdistyksemme jäseniä, että jokainen pommittaisi eri tahoja niin paljon kun vaan jaksaa, että tieasia saataisiin vihdoin korjattua.