Opetusministeri Li Andersson (vas.) katsoo, että hallituksen tulisi hakea budjettiriihessä sopu siitä, että koulutusrahat saadaan täysimääräisinä ensi vuoden budjettiin. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) karsi budjettiehdotuksessa hallitusohjelmassa luvatut 60 miljoonan vuosittaiset korotukset neljännekseen.
Anderssonin mukaan kyse on väärinymmärryksestä ja asiasta tulee keskustella hallituksen kesken.
– Joissakin ministeriössä on se käsitys, että ei olla sovittu jaksotuksesta ja toisissa on sovittu niin, että on sovittu jaksotuksesta. Tämä on selvästi asia, jossa pitää yhteistyössä ja yhdessä budjettiriihessä saada selvyyttä siitä, mitä on sovittu ja missä vaiheessa nämä rahat tulee sitten käyttöön, Andersson sanoo.
Vasemmistoliitto katsoo tiedeministeri Hanna Kososen (kesk.) tavoin, että koko 60 miljoonan potti koulutukseen tulisi saada jo ensi vuoden budjettiin. Lintilän johtamassa rahaministeriössä puhutaan porrastuksesta.
– Tuemme opetusministeriä siinä, että korkeakoulujen perusrahoitus saadaan sille tasolle, mitä hallitusneuvotteluissa linjattiin, Andersson toteaa.
"Korkeakouluihin tulee saada lisäpanostuksia"
Andersson sanoo, että korkeakouluihin on tärkeää saada lisäpanostuksia mahdollisimman nopeasti.
– On tärkeää, että pystytään turvaamaan tieteen tekemisen edellytyksiä Suomessa erityisesti tämän liian pitkään jatkuneen leikkauskierteen jälkeen.
Porvoossa koolla oleva vasemmistoliiton ministeriryhmä linjaa politiikan syksyä.
Andersson sanoi olevansa tyytyväinen, että lasten varhaiskasvatukseen on tulossa parannuksia.
Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautuu ensi vuoden elokuusta lähtien. Myös ryhmäkokoja pienennetään.
– Samassa yhteydessä on myös tarkoitus palauttaa suhdeluku yli 3-vuotiaiden ryhmien osalta sille tasolle, millä se oli ennen edellisen kauden säästötoimia.
Opetusministeri tunnistaa myös haasteet, jotka koskevat pätevän henkilöstön riittävyyttä varhaiskasvatuksessa. Etenkin lastentarhanopettajista on pulaa.
– Siihen vaikuttavat vielä ne muutokset, mitä edellisen hallituksen aikana tehtiin meidän varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteeseen.
Yksi ratkaisu on tarjota lastenhoitajille mahdollisuudet jatkokoulutukseen.
– Koulutuspolitiikan osalta on yhtäältä huolehdittava, että aloituspaikkoja on riittävästi, mutta myöskin tällä hetkellä työssä olevien jatkokouluttautumismahdollisuuksista. Meillä on paljon Suomessa alalla pitkään olleita lastenhoitajia, joiden jatkokouluttautumista pitää tukea, jotta me voidaan vastata tähän työvoimatarpeeseen, Andersson sanoo.