Orpo: Venäjän miehityksen kohteiksi joutuneiden maiden tilanne on ratkaistava ennen kuin niistä voi tulla EU:n jäseniä

Vihamielisen maan miehityksen kohteeksi joutuneiden maiden tilanne on pystyttävä ratkaisemaan ennen kuin niistä voi tulla Euroopan unionin jäseniä. Näin ajattelee pääministeri Petteri Orpo (kok.), joka edustaa Suomea EU-maiden poliittisten johtajien huippukokouksessa Espanjan Granadassa.

–  Kyllähän silloin jokainen ymmärtää, että se on ratkaistava ennen, hän sanoo miehittämisestä.

Halunsa päästä EU:hun ovat ilmaisseet muun muassa Ukraina, Moldova ja Georgia, joiden kaikkien osia Venäjä on pitkään miehittänyt. Unionin maiden poliittiset johtajat myönsivät kesällä 2022 Ukrainalle ja Moldovalle EU:n ehdokasmaan aseman ja Georgialle tätä vähäisemmän perspektiivin jäsenyydestä.

Lue myös: Euroopan johtajat kokoontuvat – Orpo: EU:n laajentuminen on "geopoliittinen välttämättömyys"

Poliittisilta johtajilta odotetaan perjantaina merkkejä siitä, minkälaista valmiutta unionin nykyisten jäsenmaiden keskuudesta löytyy laajentumiselle. Orpo kommentoi asiaa saapuessaan kokouspaikalle Granadassa.

Orpon mukaan keskustelussa lähdetään nyt siitä, että jokaisen maan itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja tunnustettuja rajoja kunnioitetaan. Hän sanoo toivovansa, että epävirallisesta huippukokouksesta saadaan EU-komissiolle yhteinen ohje jatkaa prosessia määrätietoisesti.

–  Varmaan nyt jo on, että mailla on hieman erilaisia painotuksia ja huolia. Mutta sen suunnan pitäisi olla selvä ja sitä itse tulen kannattamaan, Orpo sanoi.

Aiemmin tällä viikolla Orpo on muun muassa todennut, että EU:n laajentuminen on geopoliittinen välttämättömyys. Hän on myös sanonut pelkäävänsä, että jäsenyyttä haluavat maat valuvat Venäjän vaikutuspiiriin, jos niille ei lähde riittävän hyvää viestiä.

Rahan ja vallan uusjako

Jäsenmaiden kannalta laajentuminen on suuri kysymys, koska se merkitsee rahan ja vallan uusjakoa. Tähän Orpo viittaa, kun hän puhuu eri maiden painotuksista ja huolista.

Noin kolmasosa EU:n budjetin menoista kuluu maataloustukiin ja lähes samoissa summissa liikutaan niin sanottujen koheesiovarojen kanssa. Koheesiovaroilla pyritään tasaamaan kehityseroja alueiden välillä ja nuo tuet on tarkoitettu valtioille, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.

Bruttokansantulo kuvaa maan tuotannosta saamia tuloja. Toisin kuin bruttokansantuotteessa, siihen lasketaan mukaan ulkomailta saadut ja sinne maksetut tulot.

Lue myös: Orpo tapasi Macronin Pariisissa – EU:n "välttämätön" laajeneminen asialistalla

Orpon mukaan uusien isojen jäsenvaltioiden tulo unioniin tarkoittaisi muutoksia.

–  Se tarkoittaa välttämättä muutostarpeita meidän omiin rakenteisiimme, meidän talouteemme (ja) esimerkiksi koheesiopolitiikan ja maataloustuen asioihin, jotka pitää pystyä laajentumisen jälkeen hoitamaan hyvin, hän sanoo.

Esimerkiksi puolustussotaa käyvä Ukraina on noin 37 miljoonan asukkaan valtio ja yksi maailman vilja-aitoista, joten sen jäsenyys vaikuttaisi väistämättä rahojen jakautumiseen unionissa.

Onko hallitus valmis tarkistuksiin?

EU:n laajentuminen vaatisi todennäköisesti tarkistuksia myös Suomen hallituksen linjaan.

Tällä hetkellä esimerkiksi Unkari on onnistunut hidastamaan tai jumittamaan päätöksentekoa, koska monilla politiikkalohkoilla päätöksiin tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyyttä. Siksi yleinen näkemys on, että määräenemmistöpäätösten lisääminen on edellytys EU:n laajentumiselle, jos unioni halutaan säilyttää päätöksentekokykyisenä.

Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan kuitenkin määräenemmistöpäätösten lisääminen on mahdollista vain rajatuilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla, kuten pakotepolitiikassa.

Minkälaista keskustelua Suomen hallituksessa on käyty valmiudesta tarkastella esimerkiksi määräenemmistöpäätöstä koskevaa kirjausta uusiksi?

Lue myös: Ulkoministeri Elina Valtonen Kiovassa: Ukrainan EU-jäsenyydestä olisi hyötyä myös Nato-prosessissa

–  Hallitusohjelmassa on tietenkin keskeiset linjaukset, mutta kun ei kaikkeen voida hallitusohjelmallakaan varautua. Meillä on positiivinen suhtautuminen laajentumiseen ja jokainen varmasti ymmärtää, että jos laajentuminen etenee, se tarkoittaa monia muutoksia rakenteisiin.

Orpo ei kuitenkaan vastaa suoraan siihen, voiko hallitus joutua tarkastelemaan määräenemmistöpäätöksiä koskevaa kirjaustaan uusiksi.

–  En lähde tässä nyt hallitusohjelmaa avaamaan, hän sanoo.