Osa suomalaisista syö ilman reseptiä saatavia kipulääkkeitä liikaa eli välittämättä pakkausselosteissa määritellyn turvallisen käytön rajoista. Kaikki eivät vieläkään tunne liialliseen käyttöön liittyviä riskejä.
– Lääkettä, jonka saa ilman reseptiä, pidetään vaarattomampana kuin reseptilääkettä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylilääkäri Maria Paile-Hyvärinen kertoo.
– Itsehoidossa käytetään pitkälti samoja kipulääkkeitä kuin mitä lääkärit määräävät ja monesti myös vastaavin annoksin. Oleellinen ero turvallisuuden kannalta on käyttöaika.
Paile-Hyvärisen mukaan itsehoitokipulääkkeitä saatetaan käyttää pitkäaikaisesti, vaikka ne on tarkoitettu vain tilapäisiin kipu- ja kuumetiloihin. Riskinä on, että taustalla mahdollisesti olevan sairauden diagnoosi ja muu tarpeellinen hoito voivat viivästyä ja vaarantua. Pitkäaikaiskäytössä myös lääkkeen soveltuvuuden arviointi nousee yhä tärkeämmäksi.
Lue myös: 11 asiaa, joista ei pidä valehdella lääkärin vastaanotolla – valheilla ikävät seuraukset
Parasetamolin kulutus nousussa
Särkylääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Etenkin ibuprofeenia sisältäviä tulehduskipulääkkeitä käytetään paljon, Paile-Hyvärinen kertoo.
Parasetamolia sisältävien särkylääkkeiden kulutus on jatkuvassa nousussa. Muiden kipulääkkeiden suosio on laskusuunnassa.
– Tässä on todennäköisesti taustalla se, että parasetamolia suositellaan yleensä ensisijaiseksi kipulääkkeeksi lievissä tapauksissa sen yleisen turvallisuuden vuoksi. Saattaa myös olla, että tulehduskipulääkkeisiin liittyvät haitat alkavat olla paremmin suomalaisten tiedossa, Paile-Hyvärinen sanoo.
Apteekkariliiton farmaseutin Taru Vanhalan mukaan kovassa säryssä apua saatetaan hakea kahdesta eri paketista paremman kivunlievityksen toivossa. Joskus näin tapahtuukin. Kun tulehduskipulääke ibuprofeenin kanssa otetaan eri mekanismilla vaikuttavaa parasetamolia, saadaan toisinaan tehokkaampi kivunlievitys.
Jos sen sijaan otetaan kahta tulehduskipulääkettä samanaikaisesti, kivunlievitys ei voimistu, mutta haittavaikutukset lisääntyvät.
Parasetamoli aiheuttaa maksavaurioita jo pienilläkin liika-annoksilla
Vanhalan mukaan tulehduskipulääkkeiden eli esimerkiksi ibuprofeenin, ketoprofeenin ja asetyylisalisyylihapon liiallinen käyttö aiheuttaa helposti erilaisia ruoansulatuskanavan vaivoja. Lääkkeet ohentavat limakalvoja, mikä johtaa haavaumiin ja syöpymiin mahassa ja suolistossa.
– Pienet vauriot korjaantuvat itsestään, mutta pahimmillaan pitkäaikainen käyttö voi johtaa esimerkiksi mahahaavaan, Vanhala huomauttaa.
Paile-Hyvärisen mukaan vakavampia tulehduskipulääkkeiden aiheuttamia haittoja ovat myös sydämen vajaatoiminnan ja sepelvaltimotaudin oireiden paheneminen. Joskus erityisesti kuivumisen yhteydessä seurauksena voi olla myös munuaisten vajaatoimintaa.
Vaikka vatsaystävällisempää parasetamolia pidetään yleisesti turvallisempana, sen liiallisen käytön seuraukset ovat Vanhalan mukaan yleensä vakavampia. Parasetamoli aiheuttaa maksavaurioita jo pienilläkin liika-annoksilla.
Paile-Hyvärinen kertoo, että parasetamolin riskit korostuvat etenkin pienikokoisilla aikuisilla ja alkoholin suurkuluttajilla.
Ongelmia voi aiheuttaa myös useiden samansuuntaisesti vaikuttavien lääkkeiden käyttö.
– Esimerkiksi mahahaavan riski nousee, jos särkylääkkeiden kanssa käyttää samanaikaisesti verenohennuslääkkeitä, kortisonivalmisteita tai masennuslääkkeitä.
Reseptilääkkeisiin liittyy yleensä suurempi kunnioitus
Vain reseptillä saatavien kipulääkkeiden ohjeita ja suosituksia noudatetaan useimmiten. Sen sijaan tutut, myös ilman reseptiä saatavilla olevat kipulääkkeet nähdään lääkärin määrääminäkin harmittomampina, Paile-Hyvärinen kertoo.
– Reseptilääkkeisiin liittyy kuitenkin yleisesti ottaen suurempi kunnioitus kuin ilman reseptivapaisiin itsehoitolääkkeisiin.
Paile-Hyvärisen mukaan vain reseptillä saatavilla tulehduskipulääkkeillä on pitkälti samoja haittavaikutuksia kuin itsehoidossa käytetyillä valmisteilla. Yhdistelmävalmisteisiin, hermokipulääkkeisiin ja opiaatteihin sen sijaan liittyy aivan erilaisia haittavaikutuksia, minkä vuoksi ne ovat vain reseptillä saatavilla. Hyöty- ja haittasuhteen arviointiin tarvitaan lääkärin apua.
Herkästi riippuvuutta aiheuttavia opioideja määrätään Suomessa ensisijaisesti syöpäkipuihin ja muihin koviin kipuihin, joihin ei ole saatu riittävää lievitystä muilla keinoilla. Opioidien käyttö on Suomessa selvästi vähentynyt jo kymmenen vuoden ajan.
Vanhalan mukaan reseptillä saatavien kipulääkkeiden käyttö yleistyy iän myötä. Satunnaisia kuureja syövät kaikenikäiset, mutta iän ja sairauksien lisääntyessä lisääntyvät yleensä myös krooniset kivut.