Joskus alakuloista ystävää auttaa paremmin "kylmä suihku" kuin yhteinen voivottelu.
Pelkkä sympatia ja sääli eivät pidä ystävyyttä tai ystävää pystyssä.
– Sen sijaan, että kompattaisiin ystävää kauhistelemalla, miten huonosti häntä onkaan kohdeltu, voitaisiin kysyä: "miten sinä toistuvasti hakeudut tuollaisiin tilanteisiin?", psykologi Hanne-Leona Luomajoki sanoo.
Sympatian sijaan pitäisi siis tarjota empatiaa.
– Sympatia on sitä, että jos ystävä seisoo ojassa polvia myöten märkänä, niin minäkin menen sinne seisomaan ja surkuttelemaan. Empatia taas tarkoittaa, ettei mennäkään mukaan ojaan, vaan seistään penkalla ja ojennetaan väline, jolla ystävä pääsee sieltä pois. Se vaatii enemmän vaivaa kuin sympatia.
Luomajoki sanoo, että tutkimustulosten mukaan empatian antajan oma tunneäly vahvistuu ja aivojen kapasiteetti kasvaa. Saajalla stressitaso ja ahdistus puolestaan vähenevät, ja toivon tunne herää.
– Empatiataitoja pitäisi opettaa lapsille enemmän. Jos empatiaa ei saa pienenä tarpeeksi, aikuisiän mielenterveys voi vaarantua.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuva: Colourbox.com
Asiantuntija tyrmää kohusuhteet: Puumanaiset jopa hyväksikäyttävät nuoria miehiä
Kaipaatko kaveria? Ystävävälitys etsii sinulle sopivan ystävän!
Viidenkympin villitys on ohi – Nyt hullaantuvat kuusikymppiset!
Keski-ikäisellä Sallalla ei ole koskaan ollut rakkaussuhdetta: Harkitsi jopa itsemurhaa
Kuinka monta ystävää ihminen tarvitsee? Psykologi vastaa
Tunnistatko tämän omasta elämästä? Ystäviä hankitaan eri tarkoituksiin
Voiko ystävyys loppua itsestään? Psykologi kertoo
Ei yhtään ystävää? Näin se vaikuttaa ihmiseen
Psykologi: Tästä syystä ihmiset juoruilevat
Psykologi: Tämä pilaa usein ystävyyden