Oulun käräjäoikeus tuomitsi 21-vuotiaan Afganistanista Suomeen turvapaikanhakijana tulleen miehen törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä neljän vuoden vankeuteen. Kyseessä on ensimmäinen tuomio laajassa 13-vuotiaaseen tyttöön kohdistuneessa seksuaalirikoskokonaisuudessa, jossa epäiltyinä on kaikkiaan kahdeksan miestä.
Mies ja tyttö olivat oikeuden antaman julkisen selosteen mukaan tutustuneet sosiaalisen median kautta. He olivat pitäneet yhteyttä Facebookissa, Instagramissa ja Whatsappissa ja tavanneet joitakin kertoja.
– Tapaamisilla vastaaja on ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa työntämällä peniksensä asianomistajan emättimeen sekä työntämällä sormensa asianomistajan sukupuolielimeen. Lisäksi vastaaja on kosketellut asianomistajaa eri puolilta vartaloa ja imenyt asianomistajan kaulaa aiheuttaen siihen punaisen jäljen.
Teot oli tehty huhtikuun ja syyskuun 2018 välisenä aikana yksityisasunnossa. Oikeus piti hyväksikäyttöä törkeänä useilla perusteilla.
– Sukupuoliyhteys on ollut suojaamaton, asianosaisten välinen ikäero on suuri vastaajan ollessa tekohetkillä 20 -vuotias ja koska kyse on ollut asianomistajan ihastuksen ja kiinnostuksen hyväksikäytöstä.
Oikeuden mukaan tuomitun Rahmani Gheibalin olisi myös tullut havaita puutteita uhrin päätöksentekokyvyssä sekä kyvyssä ilmaista itseään.
Käytti myös väkivaltaa
Oikeuden mukaan yhdellä kerralla Gheibali pakotti uhrin jatkamaan sukupuoliyhteyttä väkivaltaa käyttäen, mikä toi hänelle tuomion törkeästä raiskauksesta.
– Gheibali on sukupuoliyhteyden aikana lyönyt asianomistajaa kasvoihin, käteen ja takapuoleen sekä puristanut häntä kädestä. Lisäksi Gheibali on sukupuoliyhteyden jälkeen yrittänyt pakottaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa käyttäen asianomistajan ottamaan peniksen suuhunsa.
Kun tyttö kieltäytyi tästä, Gheibali yritti oikeuden mukaan lyödä tyttöä ja veti tätä hiuksista.
Oikeus tuomitsi Gheibalin maksamaan tytölle 22 000 euron korvaukset teoistaan. Hänet määrättiin myös korvaamaan uhrin vajaan 8 000 euron oikeudenkäyntikulut. Tuomitun itsensä oikeudenkäyntikulut – veroineen reilut 17 000 euroa – maksoi valtio Gheibalin taloudellisten olojen takia.
Gheibali kiisti oikeudessa syyllistyneensä kumpaankaan rikokseen, ja hän voi vielä valittaa tuomiostaan hovioikeuteen. Hänet määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna.
Käsittelyssä mukana lautamiehiä
Asia käsiteltiin kahden käräjätuomarin ja kahden lautamiehen eli maallikkotuomarin kokoonpanossa. Maallikkotuomari on kirjaimellisesti maallikko, jonka tehtävä on edustaa kansan ääntä tai oikeustajua tuomioistuimessa. Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Jos lautamiehet ovat jutun tuomarin kanssa eri mieltä ratkaisusta, kullakin on yksi ääni ja lopputuloksesta äänestetään. Jos äänet menevät tasan, rikosjutussa voittaa syytetyn kannalta lievempi linja.
Tässä tapauksessa käräjäoikeuden tuomio oli yksimielinen.