Ateneumissa avautuu huomenna näyttely Alvar Aallosta arkkitehtina ja muotoilijana. Näyttely esittelee Aallon elämää ja tuotantoa 1920-luvulta 1970-luvulle huonekalujen, arkkitehtuuripiirustusten ja pienoismallien avulla.
Aalto ammensi vaikutteita luonnosta, mutta töissä näkyy kansainvälisisten taitelijaystävien vaikutus. Aalto on yhä tunnetuin arkkitehti ja muotoilijamme.
Alvar Aalto oli moderni edelläkävijä, jonka sydämen asia oli asumisen laadun ja kotien modernisoiminen. Keskiössä ihmisen havainnot ja kokemukset. Kuva toimistosta vuonna 1945.© Alvar Aalto -säätiö. Kuva: Eino Mäkinen / Alvar Aalto -museo.
Alvar Aallon vaikutus on yhä läsnä joka päiväisessä arjessamme rakennuksina, kalusteina, valaisimina ja lasiesineinä. Suunnittelussa huomioitiin pienetkin yksityiskohdat, sillä Aallot uskoivat taiteen jalostavan ihmisten arkea.
Alvar Aalto: Nojatuoli 41 "Paimio" (1932) Huonekalujen markkinointi varten Aallot perustivat Artekin, mutta siellä pidetiin kansainvälisiä taidenäyttelyitä. Artekissa esiteltyjä teoksia hankittiin myös Ateneumiin.Kuva: Vitra Design Museum/Jürgen Hans.
Ateneumin museonjohtaja Susanna Petersson nostaa ovenkahvat esimerkkinä Aallon tunnistettavasta kädenjäljestä.
– Ovenkahvat Aallon rakennuksissa ovat aina jotenkin koskettaneet minua läheisesti. Ne kertovat siitä, että arkkitehti todella halusi luoda kokonaisuuden. Hän oli kiinnostunut pienimmistäkin yksityiskohdista – jos ajattelee sitä, mihin ihminen ensimmäiseksi tarttuu rakennukseen astuessaan – se on tietysti ovenkahva.
Ovenkahvat ovat haluttua tavaraa vieläkin, sillä pari vuotta sitten Aallon ovenkahva parista maksettiin Lontoossa huutokaupassa peräti 24 000 euroa.
Paimion keuhkotautiparantola, Paimio, Suomi, Alvar Aalto, 1928-1933. Aalto kehitteli sairaalaan uudenlaisia tilaratkaisuja, mikä kehitti hoitoa ja paransi potilaiden hyvinvointia.© Alvar Aalto -säätiö. Kuva: Gustaf Welin / Alvar Aalto -museo.
Moderni edelläkävijä näkyy yhä kodeissa
Aallon orgaaninen muotokieli ammensi vaikutteita luonnosta ja modernista kansainvälisestä kuvataiteesta.
Fernand Léger: Soittimia (1926). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseouva: Kansallisgalleria/Jouko Könönen.
Aalto toimi kansainvälisesti ja mainetta kasvattivat erityisesti sarjatuotantoon päätyneet Aaltokalusteet.
– Aallon huonekalut ovat todellisia edelläkävijän tuotteita huonekalujen muotoilun historiassa, sillä Aalto oli ensimmäisiä, joka käytti laminoitua puuta, jotta tuoleihin tuli kevyt reunus. Puumateriaali tuntuu erittäin hyvältä eivätkä ne tunnu raskailta vaan kevyiltä, sanoo Aalto näyttelyn koonnut vastaava kuraattori Jochen Eisenbrand Vitra Design Musemista.
Ateneumin näyttelyssä on esillä myös Aallon kansainvälisten taitelijaystävien maalauksia, joiden vaikutus on heijastunut Aallon töihin. Hans Arp: Torso (Feuille/Lehti), perustuu kollaasiin vuodelta 1941 (1959). Serigrafiasalkku 75/75, Éditions Denise René, Pariisi. Mairea-säätiö.National Gallery, Finland
Aalto teki ensimmäiset luonnokset piirtämällä vapaalla kädellä hahmon rakennuksesta ja vasta sen jälkeen luonnoksista tehtiin mittapiirustukset.
Ihmisen kokemusta syventävät töissä näkyvät luonnonmuodot ja valo, jolla oli oma roolinsa suunnittelussa. Aaltojen kädenjälki näkyy yhä ihmisten arjessa kaikkialla.
– Yksi syy siihen, miksi hän on yhä tunnettu Suomen ulkopuolella – ei johdu vain rakennuksista, joita hän teki Saksassa, Ranskassa tai Yhdysvalloissa vaan myös huonekaluista, lasitöistä, valaistuksesta - sillä nämä ovat töitä, joita voi ostaa ja käyttää tänäkin päivänä – ihmiset voivat tuoda Aallon kotiinsa, lisää Eisenbrand.
Aino Aalto, Bölgeblick-sarja. Aallot suunnittelivat yhdessä rakennuksiin kokonaisuuksia kuten kalusteita, valaisimia, tekstiilejä ja rakennusmateriaaleja.kuva: Andreas Sütterlin