Suomi aikoo pitää EU:n budjettineuvotteluissa tiukkaa linjaa, mutta pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan myös valmiutta kompromisseihin on.
Brysselissä vieraillut Marin ei kuitenkaan paljasta, mikä on Suomen tarkka kanta EU:n tulevan monivuotisen budjetin tasoon, sillä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa ei ole vielä ehditty käsitellä lukuja eikä niistä ole keskusteltu eduskunnan kanssa.
Suomen kanta EU-budjettiin on kiinnostava kysymys, koska Suomi ei ole esitellyt julkisuuteen tuoreita linjauksiaan. Viime vuoden lopulla Suomi toimi EU-puheenjohtajamaan ja edisti silloin kompromissiratkaisua. Nyt Suomi saa ajaa jälleen vapaasti omaa etuaan neuvotteluissa.
Tänään Marin tapasi Brysselissä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin, jonka käsissä budjetin viimeistely on.
Budjettineuvotteluja on luonnehdittu historiallisen vaikeiksi. Jäsenmaat ovat varsin erimielisiä muun muassa siitä, kuinka suuri yhteisen budjetin tulisi olla.
Tiukan budjettikurin maat, kuten Hollanti ja Ruotsi ovat vaatineet, että budjetin koko rajoitettaisiin yhteen prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, kun taas EU-komission alkuperäinen ehdotus oli 1,11 prosenttia. Osa jäsenmaista on puolestaan toivonut komission ehdotusta suurempaa budjettia.
Marin ei vastannut suoraan kysymykseen siitä, ovatko tiukan budjettikurin maat kosiskelleet nyt Suomea mukaan leiriinsä.
– Jos kysytään, että millä linjalla Suomi kokonaisuudessaan on, niin mehän olemme nettomaksaja ja sillä tavalla pidämme myös tiukkaa linjaa, mutta kyllä ymmärrämme myös sen, että tässä pitää muodostaa kompromissi ja saavuttaa konsensus jäsenmaiden kesken, Marin muotoili.
Marinin mukaan Suomi ajaa kohtuutta jäsenmaiden rahoitusosuuksiin ja sitä, ettei Suomen osuus kasvaisi nykyisestä.
Sopua yritetään tässä kuussa
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel on tällä viikolla tavannut EU-maiden johtajia ja tunnustellut mahdollisuuksia budjettisopuun. Yhteisymmärrys vuosien 2021–2027 rahankäytöstä olisi saavutettava tämän vuoden aikana, sillä muuten rahoitusohjelmiin voi tulla häiriöitä.
Michelin johdolla sopua yritetään hieroa kahden viikon kuluttua, kun EU-maiden johtajat kokoontuvat ylimääräiseen huippukokoukseen Brysseliin.
– Pidän aika kunnianhimoisena sitä, että nyt 20. helmikuuta olisi jo valmista. Tietenkin Suomi toivoo, että ripeästi voitaisiin edetä, mutta se on aika kunnianhimoinen tavoite ja jää nähtäväksi, onnistummeko siellä saavuttamaan sovun, Marin arvioi.
Michelin tunnustelujen pohjana on ollut Suomen puheenjohtajamaana laatima budjettiehdotus, jossa budjetin kokonaistaso asettuisi 1,07:ään. Marin uskoo, että budjetin lopullinenkin taso tulee olemaan melko lähellä Suomen puheenjohtajamaana esittämää kompromissia.
Oman mutkansa on tuonut se, että merkittävä nettomaksajamaa Britannia jätti unionin. Marin arvioi varovaisesti, että brexitin toteuduttua jäsenmaiden keskuudessa on kasvanut ymmärrys siitä, että EU-budjetissa ei ole mahdollista toteuttaa kaikkia toiveita.
– On varmasti myös realismia siinä, että tämä kokonaisuus ei voi kasvaa merkittävästi.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahaa mahdollisesti myös Suomeen
Marinin ohjelmassa oli myös tapaaminen EU-komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kanssa. He puhuivat muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta ja metsästrategiasta.
Vihreän kehityksen ohjelman yhteyteen komissio kaavailee oikeudenmukaista siirtymää tukevaa rahastoa, jonka kautta olisi tarkoitus ohjata rahaa alueille, jotka kärsivät eniten siirtymästä hiilettömään talouteen.
Jos rahasto toteutuu, Suomen kohdalla tuki voisi kohdistua esimerkiksi turpeenkäytön vähentämiseen.
Marinin mukaan tämä mahdollisuus on ehdottomasti käytettävä, koska hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä.
– Totta kai meidän kannattaa hyödyntää niitä instrumentteja, joita myös unionin puolelta tähän kokonaisuuteen tulee, Marin sanoi.
Bryssel-päivänsä aluksi Marin tapasi myös Suomen komissaarin Jutta Urpilaisen. Marin ja Urpilainen puhuivat muun muassa EU:n Afrikka-strategian valmistelusta.