Hallitus sopi tänään linjauksista liittyen talous- ja rahaliiton eli EMU:n kehittämiseen. Talous- ja rahaliitto ei ole valmis, mutta Suomi on edelleen valmis kehittämään sitä. Tulemme olemaan aktiivinen ja rakentava keskustelukumppani. Lähdemme ajattelussamme siitä, että toimivan talous- ja rahaliiton tulee perustua terveisiin ja reiluihin periaatteisiin.
Hallituksen työ lähtee keskeisten ongelmien määrittelemisestä. Olemme käyneet myös vuoropuhelua asiantuntijoiden kanssa ja päätyneet varsin johdonmukaiseen kokonaisuuteen linjaustemme osalta. Toimiva talous- ja rahaliitto on myös Suomen etu.
Analyysimme perusteella EMU:ssa on kolme keskeistä ongelmakokonaisuutta. Ensimmäiseksi, jäsenmaiden talouksien välillä on liikaa eroja, ja talouspolitiikan koordinaatio ei ole toiminut odotetulla tavalla. Toiseksi, pankkien ja valtioiden välillä olevaa kohtalonyhteyttä ei ole pystytty katkaisemaan uskottavasti eikä pankkisektorin riskienhallinta ja sääntely ole vieläkään riittävän kattavaa. Kolmanneksi, julkista ja yksityistä ylivelkaantumista ei ole pystytty hillitsemään hyvinä aikoina eikä toisaalta hallitsemaan ja korjaamaan uskottavasti kriisitilanteissa.
Edellä kuvatut EMU:n ydinongelmat johtivat eurokriisiin. Saimme sen hallintaan, mutta selvää on, että pelkkä oireiden hoito ei riitä, vaan on puututtava juurisyihin. Siksi peruslinjauksemme painottuvat seuraaviin ratkaisukokonaisuuksiin.
Ensinnäkin Suomi voi tukea monivuotisen rahoituskehyksen ja EU:n budjetin kehittämistä niin, että se vastaa paremmin euroalueen tarpeita. EU-budjetissa voisi olla esimerkiksi erillinen momentti euromaille. Suomi korostaa ylipäätään ehdollisuuden ja riittävien kannusteiden merkitystä. Jäsenmaiden lähentymistä, kilpailukykyä ja rakenneuudistuksia vahvistavaa politiikkaa on syytä tukea. Näin vahvistetaan jäsenmaiden kasvua ja kriisiensietokykyä.
Suhdannetasausmekanismia emme kannata, koska siitä saatava mahdollinen hyöty on vähäinen riskeihin nähden. Yhdysvaltojenkaan rahaliitto ei perustu osavaltioiden väliseen finanssipoliittiseen suhdannetasaukseen.
Lisäksi euroryhmän toimintaedellytyksiä on vahvistettava, mutta erilliselle euroalueen budjetille emme näe tarvetta. Suomi jatkaa tässä suhteessa pitkällisellä ja hyväksi katsomallaan linjalla, jossa korostetaan unionin yhtenäisyyttä.
Toiseksi pankkiunionin loppuunsaattaminen on toinen keskeinen ratkaisukokonaisuus. Meidän linjamme on selkeä: tuemme yhteisen talletussuojan ja yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvän varautumisjärjestelmän toteutumista tiettyjen kriteerien täyttyessä. Tämä tarkoittaa sitä, että eri maiden pankkisektorien riskit on saatu samalle viivalle, talletussuojassa on riittävä kansallinen omavastuu ja sijoittajanvastuuta toteutetaan sovitulla tavalla.
Erityisen tärkeänä pidämme pankkisääntelyn muuttamista valtioriskien osalta. Valtioneuvosto valmistelee piakkoin konkreettisen esityksen riskejä vähentävistä toimenpiteistä, jotta voimme edetä pankkiunionin kehittämisessä. Nykyisellään pankkisektori Euroopassa ei vielä mahdollista reilua järjestelyä. Valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys on katkaistava ja sijoittajavastuuta on toteutettava pankkikriisien hoidossa täysimääräisesti.
Kolmas esittämämme ratkaisu EMU:n toiminnan parantamiseksi on sellaisen järjestelyn luominen, jolla luodaan kannustimet välttää jäsenmaiden ylivelkaantumista ja pystytään hoitamaan ylivelkaantumistilanteet uskottavasti. Tähän liittyen suhtaudumme myönteisesti Euroopan vakausmekanismin kehittämiseen kohti eurooppalaista valuuttarahastoa, kunhan tehtävä ja vastuita koskevat reunaehdot on järkevästi määritelty. Yhteisvastuuta tässä yhteydessä ei pidä lisätä, se on tärkein reunaehtomme.
Korostamme markkinakurin merkitystä: se on terveen talouspolitiikan paras vahti. Tämän vuoksi tuemme valtioiden velkajärjestelyn tosiasiallista mahdollistamista perussopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti. Lähdemme siitä, että apua tarvitsevan jäsenmaan velkakestävyys palautetaan kriisin hoitamisen yhteydessä tarpeen vaatiessa velkajärjestelyllä. Velkajärjestelymekanismi on kuitenkin herkkä asia eikä sitä voida luoda nopeasti. Tarvitsemme huolellisen valmistelun ja siirtymäajan, jonka kuluessa valtioiden velkaantumista vähennetään ja pankkien valtiolainasalkkuja kevennetään.
Suomella on selkeät linjaukset EMU:n kehittämiseen. Korostamme eurooppalaisissa pöydissä suomalaista ratkaisukeskeisyyttä, joka lähtee selkeästä ongelma-analyysista. Nyt kun talouskriisin pahimmasta vaiheesta on selvitty, on taas mahdollisuus keskittyä talous- ja rahaliiton todellisiin perusongelmiin. Emme saa pelätä EMU:n kehittämistä silloin, kun siihen on aito tarve.
Juha Sipilä on lauantaina vieraana MTV:n Uutisextrassa heti Seitsemän Uutisten jälkeen.