Rauhanpiippujen savua maailman konfliktipesäkkeiden ympärillä on nyt enemmän kuin pitkään aikaan, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Vastoin monien odotuksia Yhdysvaltain ja Iranin sodan lopettaminen on saatu alulle, kun osapuolet ovat tavanneet kasvotusten Sveitsissä.
Samaan aikaan myös Ukrainan ja Venäjän sodan suhteen on tapahtunut suuria, ainakin jos vertaa siihen, mitä asiassa on tapahtunut moneen vuoteen: Euroopan unioni on viime viikkojen aikana avannut keskusteluyhteyden Venäjälle.
Venäjän suuntanumero on näppäilty ja puhelimessa puhuttu. Asialla on ollut Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan portugalilaisen António Costan kabinettipäällikkö, niin ikään portugalilainen Pedro Lourtie.
Yhteydenotot ovat tapahtuneet vaivihkaa. Costan mukaan suurimpia EU-maita kyllä informoitiin etukäteen, eikä kyseessä missään nimessä ole neuvottelu, vaan pelkkä keskusteluyhteyden avaus.
Baltit loukkaantuivat, mutta jatkoa lienee luvassa
Muutos vuosia kestäneeseen mykkäkouluun on silti valtava. Niin valtava, ettei kenenkään pitäisi yllättyä, jos keskustelut saavat jatkoa.
Näin siitä huolimatta, että erityisesti Baltian maissa yhteydenotot on aiheuttaneet mielipahaa. Niille ei etukäteen edes kerrottu. Siihenkin voi olla syy.
Viro, Latvia ja Liettua kuuluvat EU:n haukkoihin Venäjä-politiikassa, ja niille mikä tahansa kontakti hyökkääjään näyttäytyy myönnytyksenä Kremlin sotaherroille.
Epäluulo on toki oikeutettua. Baltteja yhdistää se, että ne joutuivat toisen maailmansodan jälkeen puoleksi vuosisadaksi venäläisen rautasaappaan alle, osaksi Neuvostoliittoa.
Koska yhteydet on avattu, on mahdollista, että jotakin uutta asiasta kuullaan jo keskiviikkona, kun Berliinissä kokoontuu Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin kutsumana niin sanottu E5-ryhmittymä: Saksan, Ranskan, Britannian, Italian ja Puolan johtajat.
Virallisella asialistalla on valmistautuminen Naton huippukokoukseen, mutta jatkoaskelia saatetaan miettiä myös Ukrainan ja Venäjän sodan lopettamiseksi. Jalkapallokin ehkä mainitaan, ainakin Giorgia Melonin ja Donald Tuskin poissa ollessa.
Stubb valmisteli suomalaisia ja harrasti liennytystä
On kiintoisaa, että parin viikon takaisissa tasavallan presidentin Kultaranta-keskusteluissa Alexander Stubb viestitti painokkaasti, että keskusteluyhteys Venäjään on avattava. Hän myös esitti olettamuksen tai toiveen, että tämä tapahtuisi lähiviikkojen tai ainakin parin kuukauden kuluessa.
On hyvin mahdollista, että Stubb tiesi, että yhteyksiä on viritteillä ja näki sen vuoksi otollisen tilaisuuden herätellä suomalaisia: Ukrainan ja Venäjän välillä aletaan kenties hakea diplomaattista ratkaisua.
Herättely ei siinä mielessä ole pahitteeksi, koska moni suomalainenkin on yli neljä vuotta kestäneen sodan aikana kaivautunut niin syvälle juoksuhautaan, että vaihtoehtoa sodan jatkumiselle ei kyetä edes näkemään.
Niitäkin on, jotka toivovat, että Venäjä kulutetaan sotimisella tappion partaalle. Sellaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä, kysyipä asiaa ammattisotilailta tai Venäjän talouden tuntijoilta.
Stubbin ulostulo Kultarannassa sisälsi myös pari muuta aiempaan nähden merkittävää kommenttia:
"Me pysymme Venäjän naapurina ja naapureiden kanssa pitää olla toimivat suhteet. Ja tämän eteen ainakin omasta mielestäni ulkopoliittisen johdon pitää tehdä töitä."
"Samalla toteamme, että ei ole paluuta vanhaan, mutta meidän perusviestimme Venäjälle, naapurimaalle, on, että olemme ennustettava toimija sekä Euroopassa että Natossa."
Tässä kohtaa Stubbin puhe näytti olevan suunnattu suoraan Venäjälle – väkevässä liennytyksen hengessä. Ehkä mukana oli myös toivetta, että sotaväsymys on alkanut painaa Putinin silmäluomia.
Rauhanpiipun savua on siis ilmassa. Jos kaikki menisi suotuisasti, kesä 2026 voitaisiin muistaa suurena rauhanponnistusten kesänä.
Mutta toinenkin vaihtoehto on, ehkä se todennäköisempi: savu nousee venäläiseltä öljynjalostamolta tai ukrainalaisesta energialaitoksesta, kuten niin usein viime kuukausina.
