Talous kasvaa tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Viime vuonna Suomen talous kasvoi 1,9 prosenttia.
Tutkimuslaitos nosti tämän vuoden kasvuennustetta viimekeväisestä 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuoden ennustetta 0,8 prosenttiyksikköä.
Tutkimuslaitos arvioi Suomen viennin kasvavan tänä vuonna 9,0 prosenttia ja ensi vuonna 6,0 prosenttia.
Työttömyysaste taas putoaa tutkimuslaitoksen arvion mukaan tänä vuonna 8,6 prosenttiin ja ensi vuonna 8,3 prosenttiin. Viime vuonna Suomen työttömyysaste oli 8,8 prosenttia.
Työllisyysaste nousee talousennusteen mukaan tänä vuonna 69,4 prosenttiin ja ensi vuonna 69,8 prosenttiin.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena on ollut nostaa työllisyysaste hallituskaudellaan 72 prosenttiin.
Venäjän talous kääntyi kasvuun
Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Suomen talouden myönteistä käännettä selittää osaltaan talouskasvun kiihtyminen euroalueella ja Yhdysvalloissa sekä talouden kääntyminen kasvuun myös Venäjällä.
Tutkimuslaitos arvioi Venäjän talouden kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Viime vuonna Venäjän talous vielä supistui 0,2 prosenttia.
Euroalueen ja Yhdysvaltain talouden arvioidaan kasvavan sekä tänä että ensi vuonna reilun kahden prosentin vauhdilla.
Suomen taloutta siivittää myös viennin painottuminen investointihyödykkeisiin, kun niiden kysyntä kasvaa vientimaissa.
Osaltaan Suomen talouden myötätuulta selittävät myös toimialakohtaiset erityistekijät, kuten esimerkiksi Valmet Automotiven autotehtaan hyvä menestys sekä aiemmin kriisiytyneen telakkateollisuuden toipuminen ja voimakas laajentuminen.
– Ennustejaksolla tavaravientiä kasvattaa lisäksi myös Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen, tutkimuslaitos arvioi katsauksessaan.
Ulkoisia uhkakuvia
Kasvua hidastavat ensi vuonna muun muassa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, kun osaavista työntekijöistä on puutetta.
Todennäköisimmät kotimaista talouskasvua uhkaavista uhkakuvista eivät ennusteen mukaan kuitenkaan liity Suomen puutteelliseen kustannuskilpailukykyyn tai rakenteellisiin ongelmiin, vaan ovat ulkoisia.
– Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin arvaamaton ja tempoileva politiikka, geopoliittisten jännitteiden kiristyminen tai euron voimakas vahvistuminen saattavat johtaa kansainväliseen taantumaan tai lamaan, joka heijastuu myös Suomeen, tutkimuslaitos arvioi.