Kun Venäjä laati budjettinsa vuosille 2015–17, talouden ennustettiin kasvavan 2,5 prosenttia vuodessa ja öljytynnyrin hinnaksi arvioitiin 96 dollaria. Nyt nämä arviot voidaan asiantuntijoiden mukaan heittää romukoppaan.
– Devalvaation perusteita on, että ruplan hinnan pitää seurata öljyn hintaa, että budjetti pysyisi balanssissa että palkat sekä eläkkeet voidaan maksaa. Siksi keskuspankki on sopeuttanut toimintaansa. Tietenkin nuo luvut eivät enää pidä paikkaansa eivätkä tule valitettavasti pitämään pitkään aikaan, kertoo MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut East Officen toimitusjohtaja Raimo Valo.
Valon mukaan Venäjän budjetissa 54 prosenttia tulee öljytuloista. Siksi tynnyristä on saatava saman verran ruplia kuin aiemmin.
– On olennaista, että budjetti seuraa öljyn maailmanmarkkinahintaa.
Valo sekä Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi pitävät täysin mahdollisena, että venäläispankkeja kaatuu konkursseihin. Pankeilla on velkaa yli 200 miljardia dollaria.
– Varsinkin yritystasolla konkurssiriski on kasvanut, mutta Venäjän nettovelka on silti aika alhainen. Venäjän keskuspankilla on tällä hetkellä 410 miljardia dollaria käteistä. Sillä voi paukutella jonkin aikaa, Paasi muistuttaa.
Ukrainan kriisi ja äkillinen ruplan romahdus ovat herättäneet epäluottamusta siitä, onko Venäjällä kykyä hoitaa ongelmiaan. Paasi ja Valo uskovat itänaapuriin tässä kuitenkin täysin.
– Jos joku, niin ne osaavat, koko kansa elää jatkuvassa kriisissä, se on normaalitila, Valo kuittaa.
Mutta olisiko presidentti Vladimir Putinin turvauduttava machoilun sijaan nöyrtymiseen?
– Nöyrtyminen on väärä sana, sitä ei tapahdu, mutta kyllä hän kansaa kuuntelee, jos ahdinko on tarpeeksi suuri, Valo päättää.