Pankit voivat evätä asiakkaaltaan oikeuden verkkopankkitunnuksiin esimerkiksi puuttuvan henkilöllisyystodistuksen tai aiempien sopimusehtojen rikkomusten takia. OP:n, Nordean ja Danske Bankin mukaan suurimmalle osalle verkkopankkitunnukset myönnetään.
Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa verkkopankkitunnusten saantia
- Asiakkaalla täytyy olla tiedot väestötietojärjestelmässä sekä suomalainen henkilöturvatunnus.
- Asiakkaalla on oltava tietyt henkilöllisyysasiakirjat eli EU- tai ETA-maan, Sveitsin tai San Marinon passi tai henkilökortti.
- Myös ETA-valtion viranomaisen 1.10.1990-luvun jälkeen myöntämä ajokortti kelpaa. Pankin ei kuitenkaan ole pakko hyväksyä ajokorttia. Ajokortti ei kelpaa enää 1.1.2019 jälkeen.
- Kuvallista Kela-korttia ei hyväksytä verkkopankkitunnusten myöntämisessä.
- Jos asiakkaalla ei ole henkilöllisyystodistusta, pankin on ohjattava asiakas poliisin tunnistettavaksi.
- Maksuhäiriömerkinnät vaikuttavat pankkikohtaisesti verkkopankkitunnusten myöntämiseen.
- Verkkopankkitunnukset voidaan myös sulkea, mikäli henkilö on rikkonut toistuvasti verkkopankin käyttöehtoja eli esimerkiksi luovuttanut tunnukset jonkun muun haltuun.
- Joillain pankeilla on pelkästään tunnistautumiseen ns. prepaid -tyyppisiä tunnuksia, joiden käyttäminen ei vaadi pankkitiliä.
Ylivelkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön toiminnanjohtajan Juha Pantzarin mukaan on hankala arvioida, kuinka monelle kaiken kaikkiaan verkkopankkitunnukset jäävät myöntämättä. Pantzarin mukaan tunnusten saaminen kuuluisi tietyllä tavalla kansalaisoikeuksiin.
– Meidän korviin on kyllä kantautunut, että ihmisillä, joilla on ollut ongelmia maksujen kanssa, ei ole ollut mahdollisuutta saada verkkopankkitunnuksia käyttöönsä, Panzar sanoo.
Finanssialan Keskusliiton lakimies Essi Ruokanen sanoo, että maksuhäiriömerkinnät vaikuttavat tunnusten saamiseen pankkikohtaisesti.
– Yksi merkintä ei vielä vaikuta, vaan pankit arvioivat kokonaistilannetta.
Tunnukset voidaan sulkea
Danske Bankin mukaan tunnukset voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi tilanteessa, jossa arvioidaan, että on asiakkaan edun mukaista hoitaa pankkiasiat muuten kuin pankkipalvelutunnuksilla.
– Esimerkiksi jos asiakkaan historiasta löytyy tapauksia, joissa tunnuksia on joutunut häneltä vääriin käsiin ja niitä on käytetty edun vastaisesti, Danske Bankin viestintäpäällikkö Anita Nousiainen sanoo.
Finanssialan Keskusliiton mukaan myönnetyt verkkopankkitunnukset voidaan myös sulkea väärinkäytösten vuoksi.
Nordean mukaan syynä epäämiseen voi olla se, ettei asiakkaan henkilöllisyyttä ole pystytty todentamaan rahanpesun estämistä koskevan lain edellyttämällä tavalla. OP:n mukaan tunnukset voidaan jättää myöntämättä, jos pankilla on syytä epäillä väärinkäyttöä esimerkiksi aiemman maksuvälipetoksen vuoksi.
– Myöskään ulkomailla pysyvästi asuvalle henkilölle ei avata verkkopalvelusopimusta, koska sopimukseen sovellettava laki ja oikeuspaikka määräytyvät pääsääntöisesti asiakkaan asuinvaltion mukaan, lakimies Satu Wennberg OP:n Lakiasioiden osastolta kertoo.
Tunnistautumisessa ongelmia
Pantzarin mukaan käyttäjän näkökulmasta on vaikea nähdä syitä, joiden takia pankkitunnukset on evätty. Tunnuksia tarvitaan muun muassa erilaisissa verkkopalveluissa.
– Puhumattakaan viranomaispalveluihin tunnistautumisesta. Jos sosiaali- ja terveyspalveluja ollaan viemässä entistä enemmän sähköiseen suuntaan, se edellyttää tunnistautumista.