Juhani Tamminen kertoo tuoreessa Tami – 50 vuotta jääkiekon ammattilaisena -kirjassa tulikasteestaan ammattilaisurheilun kovaan taloudelliseen maailmaan.
SM-sarjassa kasvattajaseuransa TPS:n, HJK:n ja HIFK:n riveissä loistanut Tamminen siirtyi syksyllä 1975 Pohjois-Amerikan WHA-liigaan Cleveland Crusadersin joukkueeseen. Hyvin sujuneen harjoitusleirin päätteeksi seura tarjosi 25-vuotiaalle Tammiselle kahden vuoden sopimusta.
- Minulle se on unelmieni täyttymys. Ei minulle raha merkitse tässä kohtaa niin paljon kuin se, että saan oikean sopimuksen, jonka myötä olen ammattilainen. Taloudellisesti sopimus on hyvä. Allekirjoitusbonus on 10 000 dollaria, ensimmäisen kauden palkka 50 000 dollaria ja toisen kauden 60 000 dollaria. Allekirjoitan sopimuksen välittömästi, Tami kertaa tapahtumia Osku Valtosen toimittamassa Tami-kirjassa.
Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Tami poistui hallilta lakimiehensä Herbert ”Herbie” Rudoyn kyydissä. Automatkan aikana tuore ammattilainen kävi läpi allekirjoittamansa sopimusnivaskan. Tamminen herää ihmettelemään, miten hänelle itselleen maksettava osuus on huomattavasti pienempi kuin mitä hän on odottanut. Käy ilmi, että Rudoy on viemässä 10 prosenttia sopimuksen allekirjoitusbonuksesta.
- Tämä on käytäntö ammattilaismaailmassa, Rudoy vastaa Tammisen kysymykseen siitä, miksi iso osa hänen allekirjoituspalkkiostaan menee Rudoylle.
Tamminen kertoo kokeneensa tuolla hetkellä tulleensa huijatuksi. Samalla hän ymmärsi, että kyseinen toimintamalli on ammattilaismaailmassa vallitseva käytäntö. Tätä seuraa tiukka neuvottelu, joka päättyy kompromissiratkaisuun, jossa agentti saa seitsemän prosenttia allekirjoitusbonuksesta ja tulevista palkoista viisi prosenttia.
Herbie kertoo Tammisen saavan 5 000 dollarilleen vastineeksi sen, että hän toimii suomalaisen takuumiehenä. Tähän sisältyy veroilmoitusten teko ja verovähennyksistä huolehtiminen sekä tiivis yhteydenpito. Tamminen kuitenkin kokee, että vaikeuksien koittaessa Herbietä ei kuulu saati näy mailla halmeilla.
- Pelaaja kaipaa välillä agentiltaan apua peliaikaan tai harjoitteluun liittyvissä asioissa. Tällöin agentti soittaa valmentajalle tai general managerille ja painostaa seuraa tätä kautta. Minun kohdallani tätä tietä ei ollut käytettävissä, Tami kertoo kirjassa.
Suloinen kosto johtaa ystävyyteen
Myöhemmin Tamminen pääsi rahastamaan Rudoyn kustannuksella tämän tuodessa amerikkalaisia koripalloilijoita Suomeen. Tamminen saattoi Herbien ja Turun NMKY:n ulkomaalaishankintoja rahoittaneet Turun Sanomien Keijo Ketosen, Vihannon Sähkön Jukka Wihannon ja NMKY:n Pekka Lindbergin yhteen. Tammisen tiedustellessa agenttiystävältään omaa osuuttaan, tämä yritti kierrellä ja kaarrella ohi kysymyksen. Tässä vaiheessa Tamminen kertoo lyöneensä nyrkin pöytään ja ilmoittaneensa, että ”täällä Turussa veljet pitävät yhtä.”
- Jos et maksa, otan puhelimen käteen ja soitan Ketoselle ja Wihannolle, etkä enää ikinä tee yhtään pelaajakauppaa Suomeen, Tami kertoo uhanneensa.
Rudoy suostui Tamin ukaasiin ja allekirjoitti seuraavana päivänä kirjallisen sopimuksen, jonka perusteella Tamin osuus oli viisi prosenttia.
- Tämä kovuus ilmiselvästi tehosi Herbieen. Hän maksoi minulle prosentit aina ajallaan, ja minä vastaavasti avasin hänelle ovet myös muihin huippuseuroihin. Meistä tuli Herbien kanssa lopulta hyvät ystävät, Tamminen toteaa kirjassa.
Torstaina ilmestyneen Tami – 50 vuotta jääkiekon ammattilaisena -kirjan on kustantanut Docendo.