Itä-Uudenmaan käräjäoikeus katsoo parikymppisen rekkakuskin aiheuttaneen huolimattomuudellaan ketjukolarin ja 12-vuotiaan lapsen kuoleman Vantaalla marraskuussa 2017.
Liikenteessä kuoli vuonna 2019 ennätyksellisen vähän ihmisiä. Tilastot ovat kuitenkin edelleen karut: yli 200 kuollutta viime vuonna.
7:03
Nainen törmäsi ajoneuvoyhdistelmällä hitaasti madelleen autoletkan perään Lahdentiellä, eli Nelostiellä Hakkilan kohdalla marraskuun 21. päivä vuonna 2017.
Onnettomuus sattui hieman ennen Kehä III:lle laskeutuvaa ramppia. Paikalla oli syystä tai toisesta ruuhkaa, ja tiellä liikkuvat autot olivat joutuneet hidastamaan vauhtia ryömintänopeuteen.
Tuomion perusteella rekka törmäsi autoihin suurella vauhdilla, asiantuntijan arvion mukaan mahdollisesti jopa noin 80 kilometrin tuntinopeudella.
Lapsi kuoli vaikeisiin vammoihin
Ensimmäisen osuman sai letkan viimeinen auto. Autoa kuljettanut mies kertoi oikeudessa, että hänen tarkoituksenaan oli laskeutua Lahdentieltä Kehä III:lle, kun hän näki, että liikenne oli pysähtynyt ennen ramppia.
Hän jarrutti ja pohti vaihtamista toiselle kaistalle, mutta ohi kulki autoja.
Sitten katkesi filmi.
Kun mies heräsi, pelastushenkilökunta oli jo paikalla. Hän näki 12-vuotiaan poikansa myttynä takapenkillä. Poika oli istunut takapenkin keskiosassa kahden muun ihmisen välissä.
Lapsi sai onnettomuudessa vaikeat vammat. Hän kuoli onnettomuutta seuraavana päivänä.
Myös muut matkustajat sekä isä saivat vammoja, mutta ne olivat lievempiä. Niin ikään onnettomuudessa vammautui järjestyksessä seuraavana osuman saaneen henkilöauton kuljettaja.
Ketjukolarissa osallisena oli näiden kahden auton lisäksi vielä kolmas auto.
Rekkakuski puhui puhelimessa ja surffasi netissä
Rekkakuskille luetun tuomion perusteella onnettomuuden syynä oli se, ettei nainen kiinnittänyt tarpeeksi huomiota ympäröivään liikenteeseen.
Noin vuoden työkokemuksella liikenteessä ollut nainen oli ajanut ajoneuvoyhdistelmää joko vakionopeudensäätimellä tai rajoitinta vasten noin 85 kilometrin tuntinopeusvauhtia samalla kännykkää selaten, eikä hän ollut huomannut edessään pysähtynyttä liikennettä.
Nainen oli vain hetkiä ennen onnettomuutta puhunut puhelua ja surffannut netissä samaan aikaan.
Oikeudessa nainen kiisti syytteen kokonaisuudessaan. Hän ei ollut omasta mielestään toiminut huolimattomasti, vaan kyseessä oli tapaturma, johon hän ei olisi pystynyt vaikuttamaan.
Puhelimen käytöllä ei hänen mukaansa ollut tapahtuneeseen osaa tai arpaa, vaikka hän myönsikin käyttäneensä puhelinta ajaessaan. Hänen mukaansa puhelin oli kuitenkin ollut telineessä.
Väite eteen kiilaamisesta
Naisen puolustuksen mukaan onnettomuuden syynä oli se, että ensimmäisenä osuman saanutta autoa kuljettanut mies olisi kiilannut hänen eteensä kaistaa vaihtaessaan.
Tällaisesta ei oikeuden mukaan löytynyt näyttöä.
Oikeudessa kuultiin todistajana sivullista, joka oli kertomansa mukaan nähnyt, miten auto vaihtaa kaistaa rekan eteen.
Oikeudessa käsitellyt kirjalliset todisteet ja kuultavana olleet asiantuntijat kuitenkin viittasivat vahvemmin siihen, että rekkakuski oli törmännyt ryömittämällä liikkuviin autoihin lähes maksimivauhdilla.
Mikäli mies oli vaihtanut kaistaa, se oli tapahtunut jo aiemmin, eikä asian nähty olevan yhteydessä törmäykseen.
Rajut seuraukset
Oikeussalissa sivuttiin tapahtuneen lisäksi rajun turman jälkipyykkiä.
Onnettomuudessa lapsensa menettänyt perheenisä, eli kolariketjun ensimmäistä autoa kuljettanut mies kertoi, että turma oli aiheuttanut hänelle äärimmäisen vakavia mielenterveysongelmia.
Tapaus oli hänelle traumatisoiva, eikä asian käsittely ollut helppoa.
Mies kertoi oikeudessa, että hän oli onnettomuuden jälkeen joutunut elämään tapahtunutta päässään yhä uudelleen ja uudelleen.
Ehdollista vankeutta ja sakkoja
Käräjäoikeus katsoi vuonna 1997 syntyneen naisen syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, törkeään kuolemantuottamukseen sekä neljään törkeään vammantuottamukseen.
Rangaistukseksi hänet määrättiin 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä 60 päiväsakon sakkorangaistukseen. Sakoista jää naisen tuloilla maksettavaa minimimäärä, 360 euroa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi tuomion viime kuussa. Se ei ole lainvoimainen. Nainen on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen.