Tampereen Ilveksen tähtihyökkääjän Petri Kontiolan mittava pelaajaura päättyy tähän kevääseen. Kontiolaa on juhlistettu ympäri Suomen maan. Mieleen on jäänyt erityisesti yksi hilpeä hetki, jossa fanit osoittivat upeaa heittäytymiskykyä.
Last dance. Se on ollut teemana, kun Petri Kontiola, 38, on lähestynyt yhden aikakauden päätöstä.
20 ammattilaisvuotta. Vierailuja Pohjois-Amerikassa, kovaa jälkeä KHL:ssä ja urotekoja A-maajoukkueessa.
Kontiola ilmoitti kesällä, että tuleva sesonki jää hänen viimeisekseen. Sitten on aika lopettaa.
– On ollut mukavaa päivä toisensa jälkeen. Aika letkeä meininki on ollut päällä. Ei ole tarvinnut stressata oikein mistään. Katsotaan nyt, että mitä sitä rupeaa tekemään isona, Kontiola sanoo leveän hymyn kera MTV Urheilulle.
Kontiola ei ole vielä päättänyt että, mitä seuraavana on luvassa. Tulevaisuuden kohdalla yksi asia on kuitenkin varmaa.
– Laakereille ei kannata jäädä lepäilemään. Kyllä tässä jotain pitää tehdä. Olen sellainen kaveri, että arjen pitää pyöriä. Se pitää äijän kasassa, Kontiola muotoilee.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Pelaajauransa päättävää Petri Kontiolaa on muistettu kevään aikana liigaympyröissä.
Ajatus konkretisoituu vasta myöhemmin
Tuoreeltaan Ilta-Sanomat nosti esiin skenaarion, missä Kontiola hyppäisi Ilveksen penkin taakse apuvalmentajaksi.
– Jaa, vai sellaista? Katsotaan nyt. Hieno kuulla, että tuollaista on heitetty ilmoille, Kontiola virnistää.
Kontiola on piirtynyt vuosien saatossa mieleen isona persoonana. Pelaajana, joka tuo mielipiteensä suorasanaisesti esille. Usein huumorin ja velmuilun kera.
Häntä on muisteltu lämmöllä ympäri Suomen maan. Eri liigaseurat ja eri yhteisöt ovat osoittaneet kunnioituksensa yhtä Suomi-kiekon ikonista hahmoa kohtaan.
Mukaan ovat lähteneet myös Ilveksen pahimmat kilpailijat. Perjantaina Tappara muisti Kontiolaa lämpimän eleen kera. Videokollaasin yhteydessä loppuunmyyty Nokia Arena osoitti railakkaasti suosiotaan taitohyökkääjää kohtaan.
– Kaikki tavallaan lähti liikkeelle naapuriseurasta, missä pääsin edustusjoukkueen mukaan. Mulla on edelleen hyvä suhde Tapparaan. En ole polttanut siltoja ja toivottavasti ne eivät ole palaneet myöskään toisesta suunnasta katsottuna. Mulla ei ole heistä mitään pahaa sanottavaa. Tapparassa näytettiin se, että mitä ammattilaisurheilu on. He ovat nykyään rakkaita vihollisia, ja olemme ikään kuin veljessuhteessa. Välillä otetaan yhteen ja välillä ollaan kimpassa, Kontiola kuvailee.
Eleet jatkuivat lauantaina, kun Kontiolan uran viimeistä runkosarjaottelua juhlistettiin monin eri tavoin Ilveksen ja HPK:n kohtaamisessa. Ilveksen huoltajat kantoivat numerolla 27 varustettuja paitoja, kotijoukkueen pelaajat käyttivät Kontiolan tyylin mukaisesti keltaisia luistinnauhoja ja videokuutiolle heijastettiin terveisten katalogi. Oman sanansa sanoivat muun muassa Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen, Kontiolan maajoukkuevuosien tutkapari Juhamatti Aaltonen ja Tapparan tähti, Kontiolan hyvä ystävä Jori Lehterä.
VIDEO: Jukka Jalonen, Juhamatti Aaltonen, Ville Nieminen ja kumppanit muistelevat runkosarjan viimeisen pelinsä pelaavaa Petri Kontiolaa
3:36
Viimeinen tanssi -teema on ollut koko kevään ajan läsnä. Tosin enemmän kaikkien muiden suunnalla kuin Kontiolalla itsellä.
– Vaikka siitä kysellään, niin ei mulla ole oikein siihen mitään sen suurempaa näkemystä. Varmaan uran loppuminen konkretisoituu siinä vaiheessa, kun ottaa viimeistä kertaa kamat mukaan hallilta. Että ”tänne ei enää tulla”. Nyt on menty ihan päivä kerrallaan ja eletty hetkessä. Nämä hienot illat alkavat olla piakkoin aika harvassa. Pitää nauttia vielä, kun näihin pääsee, Kontiola pohtii.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Kontiolan viimeistä runkosarjaottelua juhlistettiin lauantaina Nokia Arenalla. Ilveksen huoltaja Janne Jansson kantoi päällään Kontiolan pelinumerolla varustettua paitaa.
”How much?”
Huomionosoituksista erityisesti yksi hetki on jäänyt elävästi Ilves-taiturin mieleen.
Kontiola oli muutamaa päivää aiemmin virnuillut Aamulehden jutussa siitä, mitä tarvittaisiin, jotta hän pyörtäisi lopettamispäätöksensä.
– Siihen vaaditaan valtava kasa rahaa, eikä semmoista summaa löydy tästä liigasta. Tarvittaisiin joku rahassa kylpevä šeikki. Ei ole näkynyt, Kontiola murjaisi.
Ja kuinka kävikään. 25. tammikuuta pelatussa Ilves–SaiPa-ottelussa Nokia Arenan mediakuutiolle kaivettiin seurue, jonka keskellä oli šeikin asuun pukeutunut hahmo. Hänen vieressään pidettiin kylttiä: ”One more year, Konna, how much?”
Kuinkas iso tarjous sieltä lopulta tulikaan?
– Hah. Ei päästy ikinä summiin! Kontiola hörähtää vielä jälkikäteen.
– Tuollaiset eleet ovat hienoja juttuja, kun vedetään kamat päälle ja kaikkea. Pisti hymyn huulille ja aika moni muukin naurahti sille. Se oli mahtavaa heittäytymistä kannattajien puolelta, Kontiola kehuu.
Vaikka jäähyväisiä on jo osaltaan jätetty, koko matkan huipennus on vasta edessä. Ilves lähtee yhtenä suurimpana ennakkosuosikkina tämän kevään pudotuspeleihin.
– Meillä on hyvä joukkue jalkeilla ja tässä on hyvät ainekset olemassa. Olemme pelanneet jo pitkään hyvin, mutta samaan aikaan rima on korkealla. Muutenkin Liiga on huipputasainen sarja. Tässä voi käydä ihan mitä tahansa. Kuka vain voi voittaa kenet vain, Kontiola pyörittelee.
Kontiola hamuaa upealle, pitkälle uralleen kruunua. Jotain, mitä häneltä puuttuu.
Palkintokaappiin on tullut muun muassa MM-hopeamitaleita ja olympiapronssia, mutta aikuisten tasolla isot voitot ovat kiertäneet häntä.
Tänä keväänä mestaruus on ainoa tavoite.
– Olisihan se kiva. Saisi onnellisen lopun. Siitä voisi sitten jatkaa matkaa, Kontiola hymähtää.