Pettynyt edunvalvoja: Viranomaiset on luotu auttamaan, ei syyllistämään! | MTV Uutiset
Pettynyt edunvalvoja: Viranomaiset on luotu auttamaan, ei syyllistämään!
Edunvalvoja Tarja pettyi maistraatin toimintaan.
Julkaistu 21.03.2011 15:30(Päivitetty 19.03.2012 13:10)
Viranomaisella ei saa olla valtaa tavallisen ihmisen yli tämän omissa asioissa, jyrisee edunvalvoja Tarja, joka on syvästi pettynyt maistraatin toimintaan.
Tarja toimi vuosina 2001−2008 äitinsä omaishoitajana sekä vuosina 2005−2009 läheisen ystäväperheen isän sekä tämän kehitysvammaisen pojan edunvalvojana. Jälkimmäisten auttaminen alkoi jo vuonna 2002.
Tarja hoiti tunnollisesti edunvalvojalta edellytetyt vuositilitykset. Painajainen alkoi, kun maistraatti ei hyväksynyt vuosille 2008 ja 2009 kirjattuja menoja. Maistraatti kaivoi myös esiin tositteita aina vuodelta 2005, jotka lisäsivät summaa entisestään.
Vuonna 2009 ystäväperheen isä menehtyi. Samalla edunvalvojan niskaan kaatuivat kulut, joita maistraatti ei suostunut hyväksymään.
− Keräsin asianajajani kehotuksesta kasaan useiden vuosien takaiset kuitit. Maistraatti vaati, että kaikista olisi pitänyt ottaa valokopio. Se olisi ollut hoitojen ohella liian iso puuha.
− Lisäksi osassa kuiteista tekstit olivat vuosien mittaan hävinneet, ja osaa ei edes ollut, koska aluksi vein niitä isälle tositteeksi muista kauppaostoksista, Tarja kertoo.
Sijaisedunvalvojan toiminta kauhistutti
Kehitysvammaiselta pojalta oli vähällä lähteä asunto alta.
Tarja oli tässä vaiheessa yhä virallisesti kehitysvammaisen pojan edunvalvoja. Sotkun myötä tilalle oli palkattava sijaisedunvalvoja, jonka toiminnasta Tarja on yhä kauhuissaan.
− Sijaisedunvalvoja oli minuun ensimmäistä kertaa yhteydessä kuukausi sen jälkeen, kun hänet oli otettu pestiin. Kuukausi tarkoittaa sitä, että valitusaika oli ummessa.
− Ensimmäisessä puhelussa kysyin, minne toimitan kuitit. Hän lupasi palata asiaan, mutta ei koskaan palannut.
Pian kävi ilmi, että maistraatti oli laajentanut hakemuksesta poiketen sijaisedunvalvojan oikeuksia niin, että hänellä oli oikeus myydä edesmenneen isän asunto. Ainoa perillinen, kehitysvammainen poika, ei halunnut luopua kodistaan.
Toisessa yhteydenotossa sijaisedunvalvoja vaati Tarjalta asunnon avaimet ja osakekirjan, jotta hän pääsee käymään huoneistossa yksin.
− En suostunut luovuttamaan niitä, koska testamentin mukaan hoidan omaisuutta joko edunvalvojana tai perhetuttavana. Sijaisedunvalvoja uhkasi jopa lukkojen vaihdolla. Vastasin, että asuntoon ei mene kukaan yksin. Se on kotimme.
Asunto oli mennä alta
Tarja ei saanut edunvalvojana toimimiseen kaipaamaansa apua.
Kohtaamansa vastarinnan myötä sijaisedunvalvoja palkkasi pesänselvittäjän, joka lähetti Tarjalle samat vaihtoehdot. Apua, mitä tapahtuu, Tarja hätääntyi.
− Käsitin, että hän haluaa vain myydä asunnon ja viedä kaiken. Meidän olisi muutettava pojan kanssa kirjat Helsinkiin, jotta kotia ei voitaisi myydä.
Kaksikko toimi juuri näin: muutti kirjat Keski-Suomesta Helsinkiin puoleksi vuodeksi. Pakon edessä tehty ratkaisu aiheutti toisen ison sotkun, jonka myötä Kelan asumistuet katosivat sen siliän tien. Näitä rahoja Tarja ei ole omalta osaltaan edelleenkään nähnyt.
Kaiken päälle sijaisedunvalvojalla ja myöhemmin pesänselvittäjällä oli valta Tarjan ja pojan ylitse siten, että ainoastaan heille lähetettiin taloyhtiöstä kokouskutsut. Tarja ei käsittänyt, että yhtäkkiä vieraat ihmiset määräsivät myös asunto-osakeyhtiössä päätettävistä asioista ja siten hänen ja pojan tulevista maksuista.
Tarjalle ei annettu edes mahdollisuutta käyttää valtakirjaa kokouksiin.
− Myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja piti meitä vain asukkaina, joille ei ilmoiteta mitään yhtiössä tapahtuvia asioita. Ei edes vedenkatkaisua, josta tiedon hoiti meille naapurissa asuva tuttavamme.
Ystäväperheen poika asuu yhä Tarjan luona, koska ei vammansa vuoksi tule toimeen yksin.
− Yritin irtisanoa sijaisedunvalvojan käräjäoikeudessa. Hakemus hylättiin. Pyysin myös pesänselvittäjän vaihtoa, koska sijaisedunvalvoja oli hakenut hänet toimeen. Myöskään häntä ei vaihdettu pyytämääni.
"Viranomaisten kuuluu auttaa!"
Tarja on suivaantunut myös siitä, ettei hän saanut edunvalvojaksi ryhtyessään maistraatilta kunnollista opastusta käytännön asioihin. Hänelle toimitettiin vain vuositilityskaavake ja ohjeet, joista asiat eivät selvinneet tarvittavalla tavalla.
Edunvalvojana usean vuoden toiminut nainen on yhä ymmällään, miten pieleen menneet tiliasiat olisi pitänyt lopulta hoitaa.
− Maistraatti olettaa, että päämiehellä on vain yksi tili. Silti minulle annettiin vinkki, että avaa edunvalvonnasta koituville kuluille yksityistili.
Tarja ei ymmärrä, mihin yksityistilistä käytetyt varat olisi pitänyt merkitä. Ovatko ne kulukorvauksia? Ainakin niille pitäisi olla papereissa oma sarakkeensa.
− Viranomaiset on luotu auttamaan ja opastamaan meitä tehtävissämme eikä syyllistämään ja käymään oikeudenistuntoja jälkikäteen. Yleensä niissä tavallinen ihminen ei saa oikeutta, Tarja kritisoi.
