Muistisairauksien riskitekijät liittyvät yllättävän paljon elämäntapoihin. Asiantuntija kertoo, miten voit itse vaikuttaa muistisi kuntoon.
Tutkimusten pohjalta on tiedossa, että 15−20 vuotta sitten alkanut korkea verenpaine tai kolesteroli, diabetes, liikunnan puute ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua vanhana dementiatasoiseen muistisairauteen. Jos ihmisellä on kaikki edellä mainitut riskitekijät, riski sairastua Alzheimeriin on 5−10-kertainen.
− Tietyille riskitekijöille, kuten iälle ja naissukupuolelle, ei voi tietenkään tehdä mitään. Mutta esimerkiksi verenpainetauti ja diabetes pitää hoitaa hyvin. Molempiin vaikuttavat ylipaino ja suolan käyttö, neurologi Kati Juva sanoo.
Ruokavalion suhteen on mahdoton määritellä ihmekuuria, jolla muisti pysyisi vetreänä. Raamit terveelliselle, muistiystävälliselle ruokavaliolle ovat kuitenkin olemassa.
− Mielestäni kovia rasvoja on vältettävä ja suosittava mieluummin kasvisrasvoja. Ruuassa on hyvä suosia myös paljon kasviksia ja kalaa, Juva linjaa.
Pysy vireänä!
Myös henkisellä puolella on vaikutuksensa ihmisen muistiin. Tiedetään, että vakavat, sairaalahoitoa vaatineet depressiot lisäävät elämän aikana jonkin verran riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.
− On myös tiedossa, että korkeasti koulutetuilla on jonkin verran vähemmän muistisairauksia. Koulutus ei estä tautiprosessia, mutta tekee aivoihin tiheämmän hermoverkoston, joten tauti saa jyllätä kauemmin ennen kuin oireet alkavat, Juva kertoo.
Henkisen hyvinvoinnin suhteen Juvan mielestä olennaista on se, että ihminen pysyy vireänä. Vireyden ylläpitäminen ei vaadi paluuta koulunpenkille. Mikä tahansa aivoja stimuloiva aktiviteetti on hyväksi.
− On näyttöä, että kirjaston käyttäjillä ja bingon pelaajilla on vähemmän muistisairauksia. Yhtä hyvin se voi olla sudokua.
− Olennaista on se, että tekeminen on kivaa ja tuottaa tyydytystä. Mielenterveyspotilailla liikunta lisäsi hyvinvointia, jos henkilö oli sitä mieltä, että liikunta on kivaa.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55/Jenni Kokkonen