Korona-aikana 10 prosentin korolla otetut lainat kallistuivat viime syksynä, mikä tuli monelle lainanottajalle yllätyksenä.
Oikeusministeriön työryhmä valmistelee tällä hetkellä ehdotusta, jonka yhtenä tarkoituksena on korkokaton pysyvä alentaminen. Lisäksi työryhmässä etsitään keinoja säädellä kuluttajaluottojen markkinointia. Työryhmän on tarkoitus saada ehdotus valmiiksi helmikuussa.
Korkokattoa madallettiin 10 prosenttiin koronapandemian vuoksi, ja laki astui voimaan heinäkuussa 2020. Alun perin korkokaton oli tarkoitus olla voimassa vain vuoden 2020 loppuun asti, mutta sitä jatkettiin vuoden 2021 syyskuulle saakka.
Väliaikaisen korkokaton poistumisen jälkeen lähes kaikki lainat nostivata korkoaan nousi saman tien, jopa lain mukaiseen maksimimäärään eli 20 prosenttiin. Korkojen nousu tuli useille lainanottajille yllätyksenä, vaikka mahdollisuus koronnousuun oli kirjattu luottosopimuksiin.
Korkokaton poistuminen lisäsi lainanottoa
Väliaikainen korkokatto vähensi lainojen ottamista, sillä lainantarjoajat kiristivät sen aikana lainanmyöntämisperusteitaan. Pienempi korkotuotto kasvatti lainanantajien riskiä, joten lainaa ei myönnetty kuin vakavaraisimmille hakijoille.
Juuri tästä syystä väliaikainen korkokatto sai osakseen myös kritiikkiä. Joidenkin pienituloisten mutta raha-asiansa hyvin hoitaneiden ihmisten elämäntilanne saattoi vaikeutua entisestään, kun arjessa apuna käytetyt pienet lainat eivät olleet enää saatavilla.
Kun 10 prosentin korkokatto vihdoin poistui vuoden 2021 syyskuussa, tuli pikavippien ja kulutusluottojen nostamisessa nopeasti selvä piikki. Suomen Pankin tilaston mukaan suomalaiset kotitaloudet nostivat lokakuun aikana vakuudettomia kulutusluottoja yhteensä 320 miljoonan euron edestä.
Ilmiötä selittää osaltaan myös lainafirmojen aktiivisempi markkinointi, sillä korkokaton alentamisen aikana myös lainojen suoramarkkinointi oli kielletty. Korkokaton nousemisen jälkeen lainafirmat myös alkoivat mainostaa lainojen kilpailuttamista erityisesti niille asiakkaille, joiden lainakorko oli syyskuun jälkeen tuplaantunut.
Positiivinen luottorekisteri auttaisi lainanhakijaa sekä lainafirmaa
Nyt takaisin voimaan astunut 20 prosentin korkokatto oli suuri muutos ennen vuonna 2019 vallinneeseen tilanteeseen. Tuolloin lainojen korot saattoivat olla useita kymmeniä prosentteja, ja joissain tapauksissa muut lainakustannukset saattoivat olla koron osuuttakin suuremmat. Vuoden 2019 lakimuutoksessa suitsittiin korkojen lisäksi myös lainakustannukset maksimissaan 150 euroon vuodessa.
Jo vuonna 2019 tehty lakimuutos tipautti luottofirmoista osan pois, joten myös mahdollinen tuleva korkokaton alentaminen tulisi aiheuttamaan suuria muutoksia lainamarkkinoilla.
Oikeusministeriön työryhmä aikookin selvittää, onko korkokaton alentaminen mahdollista ilman suuria vaikutuksia luottomarkkinoiden toimivuudelle. Mikäli korkokattoa lasketaan pysyvästi liian alas, eivät lainoja välttämättä saa nekään kuluttajat, joille lainojen takaisinmaksu ei tuota ongelmia.
Yksi ratkaisu asiaan löytynee positiivisesta luottorekisteristä, joka on määrä ottaa käyttöön keväällä 2024. Rekisterin avulla lainanantajat pystyisivät näkemään hakijoiden todellisen tulotason sekä kaikki aikaisemmin myönnetyt luotot. Nyt lainanantajien käytössä on pelkästään negatiivinen luottotietorekisteri, josta käyvät ilmi henkilön mahdolliset maksuhäiriömerkinnät.