Helsinkiläinen Pirkko Fihlman, 83, ylläpitää karjalaista itkuvirsiperinnettä. Itkun aiheeksi kelpaavat murheet ja huolet tai vaikkapa kaikkia puhuttava koronavirus.
Pirkko Fihlman ottaa kansion käsiinsä ja keskittyy hetkeksi. Pian hänen äänensä muuttuu vaikeroivaksi ja aivan kuin hän olisi purskahtamassa itkuun.
Karjalainen itkuvirsi on valitusrunoutta, jossa tunnetila on vahvasti läsnä. Ennen vanhaan itkijänaisia pyydettiin hautajaisiin itkemään arkun äärelle. Itkuilla ajateltiin olevan tärkeä rooli yhteisössä, kun vainaja saateltiin kuoleman rajan yli.
Fihlmanille itkuvirsi on ollut keino käsitellä vaikeaa suhdettaan äitiinsä. Samalla se on kosketus omiin juuriinsa, jotka ovat lähtöisin Karjalan Sortavalasta.
– Kirjoitin äidin itkun, jonka esitin omalle äidilleni. Se oli valtavan puhdistava kokemus meille molemmille, Fihlman kertoo.
Koronavirus pohdituttaa
Suomessa vanhaa traditiota ylläpitää Äänellä Itkijät ry, jonka perustajana ja ensimmäisenä puheenjohtajana Fihlman toimi 90-luvun lopussa.
MTV Uutisen haastattelua varten Fihlman päätti tehdä itkuvirren koronaviruksesta. Poikkeustila on herättänyt naisessa monenlaisia ajatuksia koskien elämää.
– Meillä ihmisillä on nyt ollut aikaa pysähtyä. Toivon, että jokainen on miettinyt niitä omia elämänarvojaan, mikä lopulta elämässä onkaan tärkeintä, Fihlman tuumaa.
Kuuntele Pirkko Fihlmanin itkuvirsi koronaviruksesta yllä olevalta videolta!