Suomalaisnuoret ovat sijoittuneet seitsemänneksi OECD:n tutkimuksessa, jossa arvioitiin 15-vuotiaiden keskustelutaitoja tilanteissa, joissa yritetään ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa. Ero tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa on kuitenkin mukana olleista maista suurin.
Vertailu on OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksen osa, jota ei ole aiemmin julkaistu.
Arvioinnissa paneuduttiin ongelmanratkaisua tukevien vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen arviointiin, eikä siis nuorten kykyyn ratkaista vaativia ongelmia.
Tutkimuksessa Suomea korkeamman sijoituksen saivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea, Kanada ja Viro.
– Yhden pisteen ero Viron sijoitukseen vertailussa ei ole tilastollisesti merkittävä, toteaa tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.
– Merkittävämpää on se, ettei mukana kärkisijoilla ole lainkaan muita Euroopan maita, hän lisää.
Suomalaiset oppilaat kommunikoivatkin toistensa kanssa ongelmia ratkoessaan selvästi rakentavammin ja tuloshakuisemmin kuin oppilaat kaikissa naapurimaissa. Ruotsi asettui vertailussa sijalle 17, Norja sijalle 20 ja Venäjä selvästi OECD-maiden keskiarvon alle sijalle 31.
Huolenaiheena suuri ero tyttöjen ja poikien taidoissa
Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.
– Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.
Poikien alisuoriutumista yritetäänkin nyt selättää valtioneuvoston lokakuussa aloittamalla hankkeella, jonka on määrä päättyä maaliskuussa 2018.
Karjalaisen mukaan poikien suoriutuminen paljon tyttöjä heikommin johtuu siitä, että Pisa-tutkimuksen tehtävät ovat varsin lukupainotteisia.
– Tehtävät perustuvat taustamateriaaliin, jonka luettuaan oppilas vastaa kysymyksiin, Karjalainen kertoo.
– Yksi merkittävä selittäjä tyttöjen vahvalle suoriutumiselle on se, että tytöt harrastavat lukemista selvästi enemmän kuin pojat.
Vainikaisen mielestä lukutaito ei selitä sukupuolieroa kokonaisuudessaan, vaan taustalla on muitakin muuttujia.
– Jostain syystä suomalainen koulu ei innosta poikia näyttämään parastaan, hän pohtii.
Ruotsinkielisten koulujen oppilaat saivat vähemmän pisteitä
Arvioinnissa suomenkieliset koulut menestyivät yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa ruotsinkielisten koulujen oppilaita paremmin. Suomenkieliset koulut saivat 535 pistettä ja ruotsinkieliset 517.
Taustalla tässä voi olla se, ettei ruotsi olekaan kaikkien ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevien oppilaiden vahvin kotikieli, Vainikainen kertoo.
– Vuoden 2009 Pisa-tulosten analyysi paljasti, että kun tuloksista oli karsittu pois kaikki ne, jotka eivät käyttäneet ruotsia aktiivisesti kotioloissa, tulokset olivat hyvin lähellä suomenkielisten koulujen tuloksia, Vainikainen mainitsee.
Kielitaito vaikuttaa Vainikaisen mukaan vahvasti taustalla myös maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tuloksissa, joiden vuorovaikutustaidot olivat myös suomalaistaustaisia heikommat.
– Hyvin pitkälti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ero muihin selittyi sillä, että lukutaitoa vaativien tehtävien määrä oli suuri. Niissä ei puutteellisella kielitaidolla voi pärjätä.
– Kielenopetukseen pitääkin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Se on avainasia, Vainikainen sanoo.
Pisa-tulokset nousivat viimeksi uutisiin huhtikuussa:
2:02
