A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki toivoo, että huumeiden käyttäjille ja näiden lähipiirille voitaisiin hankkia opioidiyliannostuksen vasta-ainetta naloksonia. Poliisissa on alettu selvittämään, voisivatko konstaapelit kantaa naloksonisumutteita omana turvanaan.
Opioidit, kuten heroiini, fentanyyli ja Subutexin vaikuttava aine buprenorfiini aiheuttavat liian suurina annoksina tai sekakäytettynä myrkytyksen, jossa henkilön hengitys lakkaa. Naloksoni kumoaa opioidien vaikutuksen joksikin aikaa, jolloin yliannostuksen oireet loppuvat, ja henkilö saa välittömästi vieroitusoireet.
Simojoki kertoo naloksoniprojekteja ehdotetun Suomeen jo monen vuoden ajan.
– Ne on torpattu sanoen, että meillä ei Suomessa ole tarvetta siihen, Simojoki kertoo.
Suomessa tapahtuu vuosittain yli sata tahatonta yliannostuskuolemaa, joista valtaosa liittyy opioideihin. Viime aikoina keskustelua ovat herättäneet erittäin vahvat opioidit, joita Suomeen salakuljetetaan väärinkäytettäväksi. Näissä aineissa yliannostuskynnys on hyvin matala, ja turvallista käyttöannosta on erittäin vaikea arvioida.
Huumemarkkinoilla liikkuu erittäin vahvoja opioideja. Aiemmasta uutisoinnista poiketen ne eivät imeydy tehokkaasti ihon läpi, mutta pienikin määrä voi ilmaan pöllähtäessä aiheuttaa yliannostuksen.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:42
"Eikö haluta tunnustaa ongelman laajuutta?"
Viimeksi viime vuonna A-klinikkasäätiön hanke naloksonijakelun selvittämisestä ei saanut rahoitusta. Simojoesta nyt on kuitenkin uskallettava ottaa pohdintaan, voisiko naloksonia olla saatavilla laajemmin.
Nykyään sitä pitää mukanaan lähinnä ensihoitohenkilökunta. Uudet naloksonituotteet toimivat esimerkiksi nenäsumutteina, joten niiden käytön oppisivat aiempaa helpommin ammattilaisen lisäksi esimerkiksi käyttäjät ja näiden perheenjäsenet.
– En tiedä, onko se asenneilmapiiristä kiinni, vai eikö haluta tunnustaa ongelman laajuutta. Tätä ei haluta edes kokeiluluonteisesti tehdä, Simojoki pohtii.
– Näen, että Suomi ei ole mikään saareke. Metamfetamiinikin rynni tänne lyhyessä ajassa. Pitää ottaa käyttöön kaikki keinot, että yliannostuksia saadaan estettyä.
Viranomaiset suunnittelevat hankkimista
Simojoen mukaan Suomessa luotetaan siihen, että ensihoitojärjestelmä pitää ihmisistä huolta. Pienemmissä kaupungeissa viiveet hoidon saapumisessa voivat olla kuitenkin hyvinkin pitkiä, vaikka apua tarvittaisiin heti. Naloksonin laajempi saatavuus voisi hänen mukaansa estää yliannostuksen aiheuttamia kuolemia ja aivovaurioita, ja siten tuoda inhimillisten hyötyjen lisäksi myös säästöä.
Samaan aikaan kun käyttäjille ei yliannostuksen suoja-aineita haluta antaa, selvitetään virkamieskoneistossa mahdollisuutta jakaa naloksonia esimerkiksi poliisille ja tullilaboratoriolle. Tarkoituksena on suojella työntekijöitä yliannostukselta, ei niinkään viranomaisten asiakkaita.
Poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta kertoo, että tarkoitus olisi mahdollistaa nopea ensiapu tilanteissa, joissa viranomainen altistuisi erittäin vahvoille opioideille. Hän kertoo, että eräissä opioidiepidemian runtelemissa Yhdysvaltojen osavaltioissa poliisipartiot kantavat naloksonisuihketta osana varustustaan.
– Se on reseptilääke, joten sitä ei voi kuka tahansa hankkia, Saukoniemi kertoo.
Vaikka A-klinikka Oy:n Simojoki pitää työturvallisuutta erittäin tärkeänä, hän ihmettelee, miksi vasta-ainetta ei jaeta käyttäjille, jotka ovat erityisessä yliannostusriskissä.
Simojoen mukaan vasta-aineiden jakoa ei voisi hyväksynnänkään jälkeenkään suoran aloittaa käyttöön koulutetuille, sillä vielä tulee selvittää esimerkiksi miten vasta-aine toimii useiden aineiden aiheuttamaan yliannostukseen. Suomessa valtaosa opioidiyliannostuksista liittyy buprenorfiinin, alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden yhteiskäyttöön.