Paljon odotettu korruptionvastainen oikeusistuin on vihitty tänään käyttöön Ukrainassa. Oikeuden on määrä käsitellä muun muassa korkean profiilin lahjustapauksia. Korruptio-oikeuden perustaminen oli yksi vaatimuksista sille, että maa saa jatkossakin taloudellista tukea lännestä.
– Korruptionvastaisen korkean tuomioistuimen tehtävä on hyvin yksinkertainen: niitä, jotka ovat korruptoituneita, tulee rankaista ja valtio, yhteiskunta sekä sijoittajat tulee turvata, maan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi torstaina oikeusistuimen vihkimistilaisuudessa.
– Meidän täytyy antaa ihmisille takaisin usko siihen, että Ukrainassa on oikeutta, hän jatkoi.
Zelenskyin edeltäjä Petro Poroshenko aloitti lännen painostamana prosessin oikeusistuimen perustamiseksi.
Ukrainan oikeusjärjestelmän uskotaan olevan hyvin korruptoitunut. Uuden tuomioistuimen 38 tuomaria joutuivat ennen valintaansa selvittämään ukrainalaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden tenttauksen.
Alemmassa oikeusistuimessa toimii jatkossa 27 tuomaria ja korkeammalla oikeusasteella taas loput 11. Korkeampi oikeus käsittelee pääasiallisesti valituksia.
Oikeusistuimen perustaminen oli vuosien prosessi
Ukrainan johtavan eliitin korruptoituneisuus oli yksi tärkeimmistä sytykkeistä vuosien 2013–2014 aikana maassa järjestetyille Euromaidan-mielenosoituksille. Tuolloinen kansannousu syrjäytti Venäjä-mielisen presidentin Viktor Janukovitshin.
Muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut kouriintuntuvia todisteita siitä, että maan taistelussa korruptiota vastaan on tapahtunut kehitystä.
Korruptionvastaisen oikeusistuimen perustaminen kesti useita vuosia. Poroshenko ehti keväällä ennen vallan vaihtumista allekirjoittaa asetuksen tuomarien nimittämiseksi. Hänen kuitenkin uskottiin löysäilleen korruptionvastaisten toimien kanssa.
Poroshenkon suhtautuminen korruptioon oli yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi poliittisesti kokematon Zelenskyi voitti vaalit niin suurella äänisaaliilla.
Transparency Internationalin mukaan Ukraina on sijalla 120 järjestön korruptiolistauksessa. Mitä pienempi sija, sitä vähemmän maassa on arvioitu olevan korruptiota. Suomi oli viime vuoden listauksessa kolmantena Uuden-Seelannin ja listakärki Tanskan jälkeen. Listalla on kaikkiaan 180 maata.