Suurin osa eduskuntaryhmien puheenjohtajista kokee, että Twitterillä on liian suuri rooli poliittisessa keskustelussa.
MTV:n kyselyssä kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että sosiaalisen median palvelu Twitter on tehnyt hallaa poliittiselle keskustelulle.
Lisäksi suurin osa heistä katsoo, että Twitterillä on jo liian suuri rooli poliittisessa keskustelussa.
Ongelmaksi koetaan etenkin Twitterin kärjistävä vaikutus.
– Jos Twitterissä on kovasti riepoteltu toista edellisenä päivänä, niin ei siinä kovin kiva ole mennä samaan kahvipöytään, tai rakentavia neuvotteluja käymään, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen .
MTV:n kyselyyn vastasivat muiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat, SDP:ltä toinen varapuheenjohtaja Piritta Rantanen.
"Twitter on heikentänyt poliittista keskustelukulttuuria"
Ryhmäpuheenjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että Twitter on heikentänyt poliittista keskustelukulttuuria.
Kaikki ryhmäpuheenjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että Twitter on heikentänyt poliittista keskustelukulttuuria.
Syyksi koetaan etenkin se, että Twitter palkitsee kärjistämisestä.
– Twitter alustana suosii ilmaisutapaa, joka on kärjistävä ja polarisoiva. Tämä on heikentänyt poliittista keskustelua Suomessa, sanoo kokoomuksen Matias Marttinen.
– Jotta niin vähäisellä merkkimäärällä pystyy sanomaan jotain, joka oikeasti tarkoittaakin jotain, niin se vaatii ikään kuin hiukan kärjistämistä. Twitterissä haetaan tyypillisesti kärjistyksillä reaktiota samanmielisiltä, joten mielipiteet polarisoituvat enemmän kuin todellisuudessa, Jani Mäkelä (ps.) sanoo.
Osa kokee, että negatiivinen keskustelukulttuuri heijastuu myös poliitikkojen väleihin, ja haittaa päätöksentekoa.
– Poliitikotkin ovat ihmisiä. Se on ongelma, että Twitter myrkyttää välejä, ja kärjistää vastakkainasettelua, joka on muutoinkin mennyt Suomessa vaarallisen pitkälle, Kurvinen sanoo.
Vasemmistoliiton Jussi Saramon mielestä ongelmallista on, että osa poliitikoista käyttäytyy sosiaalisessa mediassa eri tavoin kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa.
– Twitterissä keskustelu on kyllä todella aggressiivista, ja siellä haetaan lähinnä vastakkainasettelua. Tuntuu, että samojen ihmisten kanssa käydään Twitterissä aivan erilaisia keskusteluja kuin vaikkapa kasvotusten eduskunnassa.
– Sosiaalinen media tekee kommentoinnista nopeuskilpailua ja alusta palkitsee tiiviistä, kärkevästä tyylistä ja provosoinnista. Se tekee hallaa poliittiselle keskustelulle, ja jopa päätöksenteolle, vihreiden Atte Harjanne sanoo.
RKP:n Otto Andersson ja Liike Nytin Hjallis Harkimo vastasivat väitteeseen "kyllä ja ei". Molempien mielestä Twitter kärjistää ja polarisoi keskustelua, mutta alustan hyviin puoliin kuuluu se, että keskusteluun voi osallistua kuka tahansa.
Suurin osa kokee, että Twitterillä on liian suuri rooli poliittisessa keskustelussa
Monien mielestä ongelmaa lisää se, että media uutisoi Twitter-kohuista, ja nostaa esille kaikkein kärjekkäimmät tviitit.
– Twitterin rooli on juuri niin suuri kuin mitä media siitä haluaa tehdä. Keskustelukulttuuri Twitterissä on provosoiva. Jos kommentit eivät ole räväkköjä, ne eivät ylitä uutiskynnystä, SDP:n Piritta Rantanen sanoo.
Kurvista lukuunottamatta kaikki ryhmäpuheenjohtajat katsovatkin, että Twitterin rooli noussut liian suureksi.
– Suurin osa suomalaisista ei seuraa Twitteriä eli tilanne, ei ole tasapainossa, vaikka media toistaa uskollisesti kanavan viestejä, Harkimo sanoo.
– Twitterin merkitystä politiikassa ei pidä liioitella. Helsinki-Turku-Tampere -kolmion ulkopuolella Twitter-keskustelun merkitys on aika rajallinen, ja suurin osa suomalaisista ja niin sanotuista tavallisesta ihmisistä ei Twitter-keskusteluja seuraa, Kurvinen perustelee.
Twitteriä käyttää alle puolet suomalaisista, mutta valtaosa poliitikoista. Samoin perusteluin moni kokeekin, että Twitter-keskustelut saavat liian suuren painoarvon mediassa.
– Twitteristä nousee esille nopeasti kasvavia, ja toisaalta myös tyyntyviä kuohuja. Nämä kuohut päätyvät usein myös valtamediaan, vaikka ne syntyvät pienen käyttäjämäärän keskusteluista. Usein näkyvyyttä saavat yksinkertaistavat ja kovatkin äänenpainot rakentavien ja aitoon dialogiin pyrkivien sijasta, kokoomuksen Marttinen sanoo.
– Media saattaa uutisoida, että jostain asiasta nousi “some-myrsky”, vaikka kyse on vaikkapa muutamista sadoista reaktiosta Twitterissä. Jos some-kohusta ei uutisoitaisi niin helposti, kärjistäminen kenties vähenisi, Mäkelä pohtii.
Some uhkaa demokratiaa, sanoo asiantuntija
Poliitikot eivät innostu esimerkiksi sosiaalisen median keskustelujen rajoittamisesta keinona parantaa poliittista keskustelukulttuuria. Saramo ja Kurvinen mainitsevat perussuomalaiset puolueena, jonka kansanedustajat sortuvat eniten negatiiviseen keskusteluun.
– Kyllä siihen mielestäni syyllistyvät kaikki, mutta perussuomalaiset ovat suurimpia mestareita somen negatiivisuudessa, eihän siitä pääse yli eikä ympäri. En ole itsekään synnitön. En ole mennyt henkilökohtaisuuksiin, mutta olen joskus hakenut virheitä ja pyrkinyt päihittämään keskustelukumppanin, Kurvinen sanoo.
– Se on tietysti meidän jokaisen vastuulla. Itse kyllä yritän aina laskea kymmeneen, ennen kuin lähden mukaan samalle tasolle keskustelussa. Mielestäni olennaista on se, onko se Twitterissä käytävä keskustelu samanlaista kuin mitä se kasvotusten olisi. Jos ei, niin silloin on jossakin vikaa, Saramo sanoo.
– Sitä en allekirjoita, että Twitter olisi perussuomalaisten hallitsema. Pyrin tuomaan esille kiinnostavia asioita, joita kenties joku muu ei toisi. En ajattele, että pyrkisin itse tarkoituksellisesti kärjistämään, Mäkelä sanoo.
Lue lisää: Sosiaalinen media voi uhata demokratiaa, varoittavat tutkijat – nämä asiat jokaisen some-keskustelijan tulisi ymmärtää
Tutkimusten mukaan Twitterissä leviäää vauhdikkaimmin negaiivinen, tunteita herättävä sisältö. Muun muassa EU-komissio on varoittanut sosiaalisen median vaarantavan demokratiaa.
Myös eduskunnan alainen Sitra on todennyt selvityksessään, että sosiaalinen media uhkaa demokratiaa.
– Nykymuotoiset sosiaalisen median alustat hyvinkin uhkaavat demokratian kestävyyttä. Se johtuu siitä, että niiden toimintalogiikka luo otollisen ympäristön hyvinkin repivälle, polarisaatiota syventävälle yhteiskunnalliselle keskustelulle, Sitran projektijohtaja Jukka Vahti sanoo.
Twitteriä tai muita sosiaalisen median alustoja ei alun perin ole suunniteltu yhteiskunnalliseen keskusteluun, Vahti sanoo.
EU on pyrkinyt suitsimaan some-jättien valtaa sääntelyllä. Sääntelyn lisäksi Vahti peräänkuuluttaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, kenen ehdoilla sosiaalisen median alustoja tulevaisuudessa kehitetään.
– Tarvitsemme sekä kansallisella että EU-tasolla päätöksiä siitä, millainen suhde teknologialla ja demokratialla vastedes on.