Kansalaisten Nato-myönteisyys tuntuu kasvavan gallupista toiseen. Ylen tällä viikolla julkaisema mielipidemittauksen mukaan jo 62 prosenttia suomalaisista olisi halukkaita liittymään sotilasliitto Natoon.
Pöllöraadin mukaan kansan ja poliitikkojen Nato-kannat kulkevat tällä hetkellä eri tahdissa.
MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki hakee vertausta urheilumaailmasta ja vertaa Nato-keskustelua eritahtiseen juoksuun, jossa kansalaiset ovat pikamatkalla.
– Ukrainan sota on tietysti tullut kaikkien iholle. Kansalaisilla on tällä hetkellä menossa sellainen 400 metrin juoksu, jossa ollaan jo vähän siellä loppukaarteessa. Siellä oltaisiin jo aika valmiita Natoon – odotetaan, että päätös tulisi nopeasti ja poliitikot kertoisivat avoimesti kantansa Natosta.
– Politiikat käyvät tällaisia 3000 metrin esteitä. Eli paljon puhutaan nimenomaan riski edellä, eli pohditaan paljon eri vaihtoehtoja, Lehtimäki vertaa.
Hufvudstadsbladetin vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi muistuttaa, että kansalaisten mielipide on ollut jo vuosia iso tekijä koko Nato-kysymyksessä, mutta nyt tapahtunut muutos on poikkeuksellinen.
– On varmaan ihan kohtuullista, että näin ison kokoluokan asiaa ei päätetä ihan tuosta vain. Gallupiin vastaaminen on kuitenkin aivan eri asia, kuin sen päätöksen tekeminen.
Lue myös: Eduskunnassa heräsi huolta tulevan Nato-selonteon onnistumisesta – "Tässä on nyt monta palloa ilmassa turvallisuuspoliittisesti"
– Varmaan tuo politiikkojen hitaus on myöskin realismia. He tietävät kenties kansaa paremmin, ettei tämä ei ihan hetkessä tapahdu, vaikka haluttaisiinkin. Itse olen todennut, että tähän hätään, joka tänään tai ensi viikolla on, ei ehdi tämä Nato. Ja Natosta käytävää keskustelua ei kukaan enää kaipaa, vaan nyt pitää tehdä päätöksiä, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen toteaa.
Keskustelu Natosta etenee nopealla tahdilla ja monissa pöydissä. Keskustelunaihe on herkkä monille kotimaan puolueille.
– Kyllä se monelle puolueelle on tosi vaikea: Vasemmistoliitolla on kokous tulossa [19.3.], jossa odotetaan puheenjohtaja Li Anderssonin linjapuhetta. Tämä on heille kynnyskysymys. Varmaan Sdp:ssä ja myös keskustassa se on erittäin vaikea kysymys ratkaista. Siellä on jakautumista puoleen sisällä, Lehtimäki arvioi.
– Tosiasia on, että jos sitä jäsenyyttä haetaan, niin konsensus ja yhteisymmärrys pitäisi olla poliittisesti tosi laajaa ihan kansalaisten mutta toisaalta myös sinne Naton suuntaan, Yläjärvi sanoo.
Vanhanen vertasi Nato-kysymystä EU-jäsenyyteen
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) totesi hiljattain, että tuleva Nato-päätös on merkittävämpi kuin mitä Suomen päätös EU-jäsenyydestä oli aikanaan. Pöllöraadin kolmikko näki Vanhasen vertauksen eri tavoin.
– Kyllä minun mielestäni EU-päätös oli silloin suurempi. Siinä tavallaan luotiin se linja, että Suomi kytkettiin länteen. Olemme olleet jo Natossakin niin lähellä ja koko ajan se yhteistyö tiivistyy. Jotenkin tuntuu, että se on se viimeinen – toki iso henkinenkin askel – että mentäisiin Natoon, Lehtimäki pohtii.
– Ymmärrän Vanhasen lausunnon sitä kautta, että tähän liittyy kuitenkin riski Venäjän reaktiosta – miten iso tai hallittavissa se on jää sitten viisaampien arvioitavaksi. Mutta vuonna -95 EU-jäsenyyteen ei tällaista ulottuvuutta liittynyt, eikä sitä siihen keskusteluissa koskaan liitetty. Ymmärtäisin Vanhasen [kommentin] turvallisuuspoliittisen jatkumon kautta, että mihin se suuruus viittaa, Yläjärvi vastaa.
– Kenties joku silloinkin käytti tällaista Neuvostoliitto-korttia, mutta se oli hyvin paljon vähäisempää. Mutta tilanne oli aivan toisenlainen, kuin mitä nyt, Kemppainen muistuttaa.
Suomi johtaa, Ruotsi katsoo
Kotimaan puolueiden Nato-pyörityksen lisäksi Pöllöraatilaiset katsovat Suomen läntisen naapurin Ruotsin suuntaan, jossa Nato-keskustelu käy niin ikään kovilla kierroksilla.
– Hankalin tässä porukassa on Ruotsi. Missäköhän valmiudessa tämä maa on oikeasti valmis ottamaan kantaa ja ottamaan sen harppauksen sitten halutessaan, Kemppainen miettii.
Hufvudstadsbladetin vastaava päätoimittaja ei usko, että Ruotsi tekisi ratkaisuja kovinkaan nopealla aikataululla.
– Suomihan tätä keskustelua selvästi pitkälti liidaa. Ruotsille voisi olla hirveän hankalaa jäädä pitkällä aikavälillä Naton ulkopuolelle, jos Suomi sen päätöksen tekee. Mutta Suomi muodostaa kyllä kantansa nyt ilman Ruotsia. Se on käytännössä näin, vaikka keskusteluja varmasti käydään länsinaapurissa paljon.
Raati suuntasi Uutisaamun osion aikana pöllökatseensa myös muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön esiintymiseen kansainvälisessä mediassa. Mitä raati oli mieltä Niinistön taannoisesta uutiskanava CNN:n haastattelusta, katso koko video MTV-palvelusta!