Unionin jäsenmaiden poliittinen johto kokoontuu epäviralliseen huippukokoukseen Prahan linnaan, jossa Venäjä-aiheet tukkivat asialistaa.
Venäjä, Venäjä ja Venäjä ovat aiheena Tshekin pääkaupungissa Prahassa järjestettävässä epävirallisessa huippukokouksessa perjantaina. Prahan linnaan kokoontuu Euroopan unionin jäsenmaiden poliittinen johto, Suomesta pääministeri Sanna Marin (sd.)
Huippukokouksessa linjataan unionin politiikan suuntaa, jonka asialistaa tukkivat tällä hetkellä reaktiot Suomen itänaapurin hyökkäyssotaan Ukrainassa sekä hyökkäyksestä seuranneet muut ongelmat. Keskusteluja on luvassa Ukrainan tukemisesta ja vastauksesta Venäjän sotatoimiin, energian hintakriisistä sekä yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta.
Lopulta nämä näennäisesti eri teemat liittyvät Venäjään.
Myös Suomen hallituksen Eurooppa-politiikan avainministerit kävivät ennen Prahan kokousta läpi kantojaan unionin Venäjä-politiikkaan.
– Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainassa. EU:n tulee edelleen johdonmukaisesti lisätä pakotteita Venäjää kohtaan Venäjän aggression jatkuessa, ministerivaliokunta linjasi.
Syöttö von der Leyeniltä
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut toimittavansa energian hintakriisiin liittyvän tiekartan EU-maiden poliittiselle johdolle ennen huippukokousta. Käytännössä suurimmat odotukset liittyvät mahdolliseen kaasun hintakattoon.
Komissio laati ennen viime perjantain energiaministerien kokousta epävirallisen asiakirjan, jonka ytimessä oli ajatus venäläisen putkikaasun saamisesta hintakaton alle. Tähän saakka eri jäsenmaiden välille ei ole syntynyt yhteisymmärrystä hintakatosta ja sen laajuudesta.
Keskiviikkona von der Leyen puhui Euroopan parlamentille. Hän sanoi, että komissio on valmis keskustelemaan sähköntuotantoon käytettävän kaasun hintakatosta, jolla hintaa saataisiin alas.
Von der Leyen kuitenkin myös sanoi, että yhä useammat maat olisivat jo valmiita laajaan hintakattoon muullekin kaasulle.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ursula von der Leyen ja Ranskan presidentti Macron.
Aiemmin on pohdittu, voisiko kaikkeen kaasuun kohdistuva hintakatto vaarantaa kaasun toimitusvarmuutta Eurooppaan.
Venäjän pelailu kaasutoimituksilla on aiheuttanut tarjonnan puutetta, minkä takia energian kulutuksen vähentäminen on asian ratkomisessa olennaista. Siksi yhtenä kysymyksenä on se, kuinka hyvin kaasun kulutuksen vähentäminen onnistuisi laajan hintakaton toteutuessa.
Suomessa hallitus olisi valmis keskustelemaan myös laajasta hintakatosta kaasulle, minkä pääministeri Marin vahvisti medialle Prahassa torstaina.
Taloudessa kohti kylmempää
Prahan linnassa keskustellaan myös kylmenevästä taloudesta, johon niin ikään vaikuttaa kylmä puhuri idästä.
Talousongelmien syynä ovat nousevat hinnat, jotka lähtivät kohoamaan jo koronaviruspandemian aiheuttamien tarjontakapeikkojen seurauksena. Tilannetta on kärjistänyt Ukrainan sodan laajentumisen jälkeen se, että Venäjä on ryhtynyt pelailemaan kaasutoimituksilla ja saanut energian hinnat kohoamaan pieni- ja keskituloisten kannalta kivuliaille tasoille.
Nousevat hinnat ovat puolestaan herättäneet talviunilta keskuspankit, jotka yrittävät saada hintojen nousua taittumaan korkoja nostamalla. Se puolestaan suitsii löysää rahaa, kurittaa asuntovelallisia ja voi pahimmillaan ajaa sivutuotteena Euroopan talouden taantumaan.
Energian nousevat hinnat ovat saaneet eurooppalaiset valtiot liikkumaan keskuspankin kanssa eri suuntaan, kun ne pyrkivät helpottamaan kansalaistensa arkea. Esimerkiksi Saksa julkisti hiljattain 200 miljardin euron paketin, jolla on tarkoitus hakea helpotusta nouseviin energiahintoihin.
Käynnissä on toisin sanoen tilanne, jossa talouspolitiikasta vastaavat poliittiset päättäjät tekevät hintojen nousua kärjistävää politiikkaa, kun taas keskuspankki yrittää omilla konsteillaan hillitä inflaatiota.
Pääministeri Marin kertoikin torstaina medialle kaipaavansa talouspolitiikkaan lisää koordinaatiota. Hän katsoi, että eurooppalaiset valtiot voivat ajaa maanosan taantumaan omilla toimillaan.
Perjantain epävirallisessa huippukokouksessa ei ole määrä tehdä vielä varsinaisia päätöksiä, vaan kokouksen aiheisiin palataan varsinaisessa huippukokouksessa Brysselissä 20.–21. lokakuuta.