Tasavallan presidentin Sauli Niinistön perjantainen toive voisi ääritapauksessa johtaa usean euromaan eroon. Tutkijan mukaan taloudellista yhteisvastuuta on nyt muutenkin vaikea välttää.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoo EU-mailta keskittymistä talouskuriin. Niinistö kertoi ajatuksistaan perjantaina järjestetyssä mediatapaamisessa.
– Mitä tulee talousvastuisiin, niin niiden suhteen lähdettiin kymmenisen vuotta sitten aika lailla uusille teille. Minusta nyt pitäisi ottaa keskusteluun se, että palataan takaisin alkuperäiseen euroalueen sopimukseen no bail out -säännöksineen. Siinä samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti, Niinistö sanoi.
Lue lisää: Presidentti Niinistö puhui talouskurin puolesta – "Kovin kevyesti ilmeisesti ajatellaan, että rahaahan on"
No bail out -säännössä on kyse siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan, kuten veloistaan, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana euroalueen talousongelmia on hoidettu muun muassa maakohtaisten tukipakettien avulla ja luomalla kriisimaita rahoittava laitos Euroopan vakausmekanismi (EVM).
Ensimmäisenä uhkana Italia
Ei ole täysin selvää, mitä presidentti Niinistö tarkasti kommentillaan tarkoittaa. On mahdollista, että Niinistö toivoo eurokriisin aikana rakennettujen yhteisvastuumekanismien purkamista. Yhtä lailla on mahdollista, että Niinistö toivoo talouskuriajattelun korostamista EU:n ja euroalueen jatkokehityksessä.
Niinistö puhui budjettikurista Kultaranta-keskusteluja edeltävässä mediatilaisuudessa. Kuva: Lehtikuva.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkijan Antti Ronkaisen mukaan eurokriisiin luotujen rakennelmien purkaminen johtaisi koronakriisissä usean euromaan eroon yhteisvaluutasta. Yksi vaikeimmassa asemassa olevista euromaista on Italia.
– Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous ja turismista riippuvainen maa. Sen bruttokansantuote laskee ja alijäämät tulevat kasvamaan hyvin nopeasti, minkä seurauksena julkisen velan suhde bruttokantantuotteeseen tulee kasvamaan räjähdysmäisen nopeasti tänä vuonna.
Lue myös: Ministeri Tytti Tuppurainen tviittaa eurokriisin seurauksista – onko tämä viesti presidentti Niinistölle? "Euro ja euroalue pelastuivat"
No bail out -periaatetta voidaan vahvistaa myös tekemällä velkajärjestelyitä, joissa poliittisilla sopimuksilla julkista velkaa leikataan rakenteellisten uudistusten ja talouskurin vastapainoksi.
MTV Uutiset kysyi tasavallan presidentin kansliasta tarkennusta presidentti Sauli Niinistön kommenttiin. Kansliasta ilmoitettiin, ettei kommenttia ole saatavissa perjantaina.
Vakaus- ja kasvusopimus ei merkitse mitään
Euroalueen talouskuriajattelun kulmakivi on niin sanottu vakaus- ja kasvusopimus. Sen tarkoituksena on valvoa, ettei yksikään euromaa elä yli varojensa. Sopimuksessa on määritetty muun muassa enimmäismäärä valtion velalle suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.
Ronkainen huomauttaa, ettei vakaus- ja kasvusopimus tällä hetkellä merkitse mitään. Euroopan komissio on ilmoittanut, ettei se tänä vuonna seuraa vakaus- ja kasvusopimuksen toteutumista osana Euroopan talouden ohjausjaksoa. Toisin sanoen jäsenmaat saavat vastata koronakriisiin budjettisäännöistä välittämättä.
– Kriisin jälkeen kaikkien suurten euromaiden velkamäärä on erittäin korkea. Kyse on siitä, miten sen tilanteen kanssa eletään tulevaisuudessa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas.) ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät kahdenvälisiä neuvotteluja EU-budjetista helmikuussa. Kuva: Lehtikuva.
Ronkaisen mukaan Italian velkasuhde nousee todennäköisesti yli 150 prosenttiin. Espanjan ja Ranskan velkasuhteet voivat kasvaa yli 110 prosenttiin.
– Kiinnostavaa on, miten budjettisääntöjä muutetaan ja missä muodossa ohjausjakso palaa. Nyt on puhuttu, että esimerkiksi tuki ehdollistettaisiin ohjausjakson kunnioittamiselle
Ronkaisen mukaan Sauli Niinistön valtiovarainministeriaikana ajateltiin, että valtioita rangaistaan löysästä taloudenpidosta korkeilla lainankoroilla. EVM:n ja Euroopan keskuspankin toimilla tällainen markkinapelko on kuitenkin kaikonnut.
– Sitä euroa, johon Niinistö Suomen johti, ei enää ole, Ronkainen sanoo.
Yhteisvastuuta on vaikea välttää
Suomi on perinteisesti suhtautunut nihkeästi EU- ja euromaiden taloudelliseen yhteisvastuuseen. Koronakriisin aikana euromaat ovat kuitenkin jo sopineet noin 540 miljardin euron koronatukipaketista. Tämä on saanut esimerkiksi oppositiojohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) vaatimaan valmistelua Suomen eroon yhteisvaluutta eurosta.
Tässä vaiheessa yhteisvastuuta on hankala välttää edes euron ulkopuolella. Pöydällä on esimerkiksi esitys kaikkien 27 EU-maan yhteisestä elpymisrahastosta. Senkin suuruus on 500 miljardia euroa, ja rahasto on tarkoitus perustaa EU-budjetin yhteyteen.
Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen sanoo, että Suomi voi vielä vaikuttaa siihen, millä ehdoilla EU-maille jaetaan koronatukea.
– Jos tämä Saksan ja Ranskan kompromissi toteutuu, yhteisvastuu tulee kasvamaan komission ottaman velan myötä, eikä Suomi voi päättää kenelle koronatukia annetaan. Sen sijaan Suomi voi vaikuttaa siihen, miten koronatuki ehdollistetaan ja millä perustein komissio tukea jaetaan. Ehdollistetaanko se esimerkiksi budjettisääntöjen noudattamiselle, digi- ja ympäristöuudistuksille vai jollekin muulle.