Presidentti Sauli Niinistö on samaa mieltä EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa siitä, että EU:n yhteistä puolustusta on kehitettävä.
Von der Leyen ehdotti muun muassa tiedustelutietojen tehokkaampaa jakamista jäsenmaiden kesken aiemmin keskiviikkona pitämässään EU:n tila -puheessa.
Niinistön mukaan Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä muodostavat voimakolmion, jonka sisällä EU pyörii. Siitä olisi presidentin mukaan päästävä takaisin kymmenen vuoden takaiseen neliöön, jonka yksi voimapiste on EU.
– Maailma on niin tyly, että se kunnioittaa voimaa. Kun näytämme että kykenemme luomaan voimaa, meitä kuunnellaan asioissa, joissa voimankäyttöä ei ole tarkoitus harrastaa, Niinistö kertoi STT:lle Arraiolos-ryhmän kokouksen yhteydessä Roomassa.
EU:n yhteisen puolustuksen tiivistämisestä on puhuttu aiemminkin. Maailmantilanne on Niinistön mukaan kuitenkin muuttunut.
– EU-mailla on yhteensä 27 armeijaa. Se panostus, jonka EU yhteenlaskettuna käyttää turvallisuuteen, on huomattava suuri, Niinistö sanoo.
Ei arvoja ylhäältä alaspäin
Kokouksen isäntänä toimi Italian presidentti Sergio Mattarella.
Arraiolos-kokousta isännöi Italian presidentti Sergio Mattarella, ja siihen osallistui yhteensä 14 EU-maan presidenttiä. Quirinalen palatsissa järjestetyt keskustelut keskittyivät Euroopan globaaliin vaikutusvaltaan ja monenkeskisen järjestelmän tilaan, presidentin kanslian tiedote kertoo.
Arraiolos-ryhmä tapasi ensimmäisen kerran portugalilaisessa Arraiolosin kylässä vuonna 2003.
EU:n vaikutusvallasta on varsinkin Afganistan-operaation epäonnistumisen myötä käyty paljon keskustelua. Niinistön mukaan kysymyksiä ei ole syntynyt vain Yhdysvaltojen roolista. Myös EU-maissa pohditaan nyt, mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
Presidentin mukaan Afganistanin yksi oppi EU:lle on, ettei eurooppalaisia arvoja voi jatkossa viedä ylhäältä alaspäin.
– Arvojen vieminen on, ehkä Afganistankin näytti sen, hirmuisen vaativa tehtävä ja erityisen sensitiivinen. Ei voi mennä ja sanoa, että tässä ovat meidän arvomme, ne ovat parhaat, ottakaa ne. Se ei toimi, Niinistö sanoo.
Presidentin mukaan Afganistanin tilanteeseen olisi ehkä voinut yrittää vaikuttaa afganistanilaisen yhteisön kautta ja tiedostaa omien vaikutusmahdollisuuksien rajat.
– Ei ihminen tai ihmisyhteisö noin vain muutu, Niinistö sanoo.
Talebanin ensiaskelet eivät lupaavia
Niinistön mukaan vasta Taleban-hallinnon teot näyttävät, onko järjestö muuttanut luonnettaan. Väliaikaishallinnon ensiaskelet kuten naisten urheilun ja laittomien mielenosoitusten kieltäminen ovat kuitenkin huonoja viitteitä tulevasta.
– Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että Taleban-hallintoa ei pidä lähteä eristämään. Jonkinasteinen dialogi on syytä säilyttää, muun muassa sen vuoksi että tietäisimme, mitä he tekevät. Unionille olisi luontevaa sitä keskusteluyhteyttä pyrkiä luomaan, Niinistö sanoo.
Useat avustusjärjestöt ovat varoittaneet, että Afganistania uhkaa länsimaiden vetäytymisen jälkeen humanitaarinen katastrofi. Kansainvälisen Action against hunger -hyväntekeväisyysjärjestön mukaan seitsemällä miljoonalla afganistanilaiselle ei ole pääsyä perusterveydenhuoltoon ja lähes joka toinen alle 5-vuotias kärsii aliravitsemuksesta.
Koronapandemia, ilmastonmuutos ja maassa tapahtunut vallanvaihto ovat pahentaneet jo ennestään huonoa tilannetta esimerkiksi lisäämällä maan sisäisiä pakolaisia ja nostamalla ruoan hintaa.