Professori neuvoo: Näin hillitset vihaasi!

Vuorovaikutustaitojasi kehittämällä voi välttää vaaralliset vihan purkaukset.Colourbox
Julkaistu 29.04.2012 16:00(Päivitetty 01.11.2012 11:19)

Kihisetkö kiukusta? Jokaista voi joskus suututtaa, mutta krooninen vihaisuus aiheuttaa ihmiselle monenlaista harmia. Professori neuvoo, kuinka voit opetella hillitsemään vihan puuskia ja purkauksia.

Ensiaskel vihasta vieroittamiseen on tiedostaa vihaisuutensa ja tunnustaa sen haitallisuus, vihaa tutkinut psykologian professori Martti Tuomisto Tampereen yliopistosta toteaa.

– Kun ihminen pystyy huomaamaan olevansa vihainen ja tiedostamaan, että hän kärsii siitä, hän voi alkaa tehdä asialle jotain, Tuomisto sanoo.

Vastuu vihasta on helppo vierittää vihastuksen kohteen niskoille.

– Ihminen ajattelee usein, että vihaisuus ei ole hänen oma ongelmansa, koska sen on aiheuttanut joku muu. Ihmiset eivät halua ottaa kontolleen vastuuta reaktionsa haitallisuudesta, Tuomisto kuvailee.

– Itselle vihasta on kuitenkin usein enemmän haittaa kuin muille. Aina et voi muuttaa tilannetta ja muiden käytöstä, ainoastaan omaa asennettasi ja suhtautumistasi.

Myötätuntoa ja ennaltaehkäisyä

Tuomiston mukaan tie vihasta poispäin kulkee myötätunnon kautta.

– On tärkeää kehittää myötätuntoista ja empaattista suhtautumista muihin ihmisiin. Kun osaa suhtautua rakastavasti muihin ihmisiin ja näkee erilaisia näkökulmia, ei ole tarvetta reagoida erilaisiin näkemyksiin niin voimakkaasti.

Esimerkiksi rentoutuminen ja harkitseminen ovat apukeinoja, joihin Tuomiston mukaan voi turvata vihan hyökyessä päälle. Vihaa voi opetella myös ennaltaehkäisemään.

– Vihastuminen usein johtuu siitä, että muut eivät ole perillä siitä mitä henkilö haluaa tai toivoo. Tilanteet ovat usein väärinkäsityksiä, hän toteaa.

– On paljon tapoja keskustella, ja sosiaalisia ja vuorovaikutustaitojaan voi kehittää. Se, että osaa ilmaista tunteitaan, voi ennaltaehkäistä vihaa.

Tuomisto ei kuitenkaan halua viestiä, ettei ikinä saisi suuttua.

– Jos ihminen on tyytymätön jossain tilanteessa, en tarkoita ettei hänen pitäisi ilmaista tunteitaan. Kyse on tavasta, jolla hän itseään ilmaisee, hän selventää.

– Esimerkiksi jos vaikka nuoret tai lapset tekevät jotain todella vaarallista, niin kyllä silloin hyväksyn sen että saa vaikka vähän huutaakin.

Näin eroon rattiraivosta?

Käytännössä esimerkiksi liikenteessä monen sappi kiehuu helposti yli. Tuomistolla on antaa neuvo vihan kuohunnan hillitsemiseksi myös näissä tilanteissa.

– Jos liikenteessä vaikkapa edellä ajava ärsyttää ajotavallaan, voisin kuvitella hänen olevan oma äitini jonkun tuntemattoman ihmisen sijaan, hän vinkkaa.

– Tällainen kuvittelu antaisi näkökulmaa ja voisi parantaa suhtautumista. Tuntemattomiin ihmisiin on helpompi reagoida aggressiivisesti kuin läheisiin.

Tuomisto tosin huomauttaa, että toisinaan juuri läheisiin voi olla myös kaikkein helpoin purkaa vihaansa, kuten perhesurmien kaltaiset väkivallanteot osoittavat.

Studio55.fi/Milja Atu

Kuvat: Colourbox.com

Tuoreimmat aiheesta

Studio55