Puhelinmyyjä voi jäädä ilman palkkaa
Julkaistu 30.10.2008 06:03(Päivitetty 01.11.2008 16:44)
Esimerkiksi lehtiä puhelimessa myyvä voi saada parhaimmillaan viisi tuhatta euroa kuussa ja huonoimmillaan nolla euroa. Palvelualan ammattiliitto PAM peräänkuuluttaakin selkeyttä puhelinmyyntialan palkkaukseen.
Puhelinmyyntialalla toimii paljon pienyrityksiä, joissa pohjapalkkaus saattaa puuttua kokonaan ja myyjä saa vain provision. Jos myyntiä ei synny ja myyjä erotetaan, hän jää kokonaan ilman palkkaa.
PAM:in kaupan neuvottelupäällikkö Juha Ojala toivoo muutama vuosi sitten voimaan tulleen puhelinalan työehtosopimuksen laajenevan pian koskemaan kaikkia puhelinalan yrityksiä.
- Odotamme, että tänä tai ensi vuonna alalle tulisi kaikkia työnantajia määrittävä työehtosopimus - siis että kaikki puhelinmyyjät saisivat kunnon työsopimukset ja vähimmäispalkan, sanoo Ojala.
Puhelinmyyntimarkkinoilla riittää laillisuuden rajoja kokeilevia yrittäjiä.
- Meitä eivät PAM:issa suinkaan työllistä eniten kuluttajille tutut lehtimyyntifirmat, vaan monenlaiset muut filunkiveijarit, jotka myyvät puhelimessa ties mitä ilmavalokuvista kaapeli-tv-liittymiin.
- Huijarit lupaavat puhelinmyyjille tuhansien eurojen kuukausipalkat, mutta todellisuudessa ovat väsänneet niin monimutkaiset palkkataulukot, että niistä ei ymmärrä kukaan mitään. Palkkapäivänä he maksavat kuukauden huhkineelle muutaman kymmenen euroa, kertoo Ojala tapauksista, joita hänenkin eteensä on PAM:issa tullut.
- Parempaan suuntaan on kuitenkin alalla menty. Pikkuhiljaa työolot kohentuvat - ja samalla alan arvostus, sanoo Ojala.
Puhelinmyyntityötä väitöskirjaansa varten tutkiva Tuija Koivunen Tampereen yliopistosta sanoo, että lehtien kustantajien tulisi puuttua alalla rehottaviin huonoihin työehtoihin.
Monet kustantamot ovat ulkoistaneet lehtiensä puhelinmyynnin toiselle yhtiölle. Näin kustantamot ikään kuin pesevät kätensä työsopimuksista, joilla lehtiä myydään.
- Kustantamot voisivat paremmin pitää huolta siitä, että homma on rehellistä. Sanoa myynnin tekevälle firmalle, että älkää nyt sanoko niille asiakkaille, että saa bonus-pisteitä tai muita kummallisia valheellisia myyntipuheita, tuohtuu Koivunen.
- Minun käsitykseni mukaan kustantamot ovat lähinnä kiinnostuneita siitä kuinka paljon lehtiä myydään, ei siitä, miten niitä myydään, kritisoi Koivunen.
Hän sanoo, että huonojen työehtojen parantamisen lisäksi hän haluaisi markkinoida ajatusta puhelinmyynnistä hyvänä palveluna.
- Puhelinmyyntityö ei ole kotihäirintää, sanoo Koivunen painokkaasti.
- Joku soittaa meille ihan varta vasten kertoakseen tuotteesta. Ei tällaista palvelua nykyään monesta paikasta saa, sanoo Koivunen.
Puhelinmyyntialan sisällä työ jaetaan kahteen kastiin: parhaaksi työksi luokitellaan ns. business-to-business telemarkkinointi, eli työ, jossa yhtiö myy tuotteitaan toiselle yhtiölle.
Huonoimmaksi työksi luokitellaan lehtien myyminen suoraan kuluttajalle.
- Kiinnostuin lehtien puhelinmyynnistä, kun tein gradua call centerissä (puhelinmyyntiyksikkö), jossa kuulin moneen kertaan lauseen "emme me sentään mitään lehtimyyjiä ole", sanoo Tuija Koivunen.
Työn alla olevassa väitöskirjassaan hän keskittyy työhön, jossa myyjä myy puhelimessa lehtiä suoraan kuluttajalle.
- Ei se työ ihan kakkaa ole, eihän sitä muuten kukaan tekisi, Koivunen sanoo.
- Tosin en ole kenenkään kuullut sanovan, että olisi nimenomaan tähdännyt puhelinmyyjäksi. Kaikki haastattelemani henkilöt olivat ajautuneet alalle, jolla useat lopulta viihtyivät hyvin.
- Monet sanoivat, että parasta olivat ihanat työkaverit. Kenenkään en kuullut sanovan, että rakastaa itse työtä, summaa Koivunen.
Kovuutta ja empaattisuutta samaan aikaan vaativa puhelinmyynti jakaa työn kokeilijoita: yksi ihastuu ja toinen ei pysty tekemään hommaa päivää kauempaa.
- Rakastan puhelimessa puhumista ja nyt minulle jopa maksetaan siitä, sanoo A-lehtien puhelinmyyntiyksiköstä myyjä Riitta Kalayci.
- Pakolla lehden tyrkyttäminen tuntui pahalta, sanoo lehtimyyntiä pienessä helsinkiläisfirmassa kokeillut Maria Isoranta.
Lehtimyyjä Riitta Kalayci on tyytyväinen työhönsä, ehtoihin ja palkkaan.
- Palkka on hiponut bruttona kahtatuhatta euroa. Lisäksi minulla on viiden viikon kesälomat ja työterveydenhuolto. Täällä on puolen tunnin ruokatauko, iloitsee Kalayci.
- Saan tehdä lyhyitä, kuuden tunnin työpäiviä. Minulle jää aikaa myös perheelleni.
Kenkämyyjän työstä puhelinmyyjäksi tänä vuonna vaihtanut Kalayci aikoo pysytellä puhelinmyyntialalla vielä pitkään.
PAM:in kaupan neuvottelupäällikkö Juha Ojala sanoo, että lehtimyyntityö on mainettaan parempaa työtä.
- Yksi alan erityispiirre on se, että työvuorolistoja tehdään joustavasti. Eli työntekijä voi aika pitkälle itse päättää tekeekö kaksi vai kuusi tuntia päivässä ja minä päivinä viikossa haluaa tehdä töitä.
- Lisäksi lehtien puhelinmyyntiä tehdään usein viihtyisissä toimistoissa keskellä kaupunkia ja kyllä minä olen törmännyt puhelinmyyjiin, joiden tulot oikeasti ovat monta tuhatta euroa kuussa. Tosin nämä kaikki ovat olleet työtä monta vuotta tehneitä ammattilaisia - aloittelija ei tuhansien eurojen palkkoihin pääse, sanoo Ojala.
Alalle aikovan kannattaa pitää mielessä muutama asia:
- Jos takuupalkasta annetaan epämääräisiä kuvia, mutta muuten annetaan huimia mahdollisuuksia tuhansista ja tuhansista euroista, niin silloin pitää hälytyskellojen soida, sanoo Ojala.
- Jos on tietty yritys kiikarissa, niin voi kysyä meiltä PAM:ista onko työnantaja järjestäytynyt eli noudattaako pelisääntöjä.
Vantaalainen Maria Isoranta kokeili puhelinmyyntityötä muutama vuosi sitten ollessaan 17-vuotias ja tuli siihen tulokseen, ettei ikinä enää tee kyseistä työtä.
- Vaikka olen koulutukseltani merkonomi ja jatkan kaupan alan opintoja edelleen, ei minusta loppupeleissä ole puhelinmyyjäksi.
- Me kopioimme sivut puhelinluettelosta ja soitimme näihin kotinumeroihin päivisin. Arkisin kotona olivat lähinnä työttömät, eläkeläiset ja sairaat. Tuntui inhottavalta tyrkyttää lehtiä juuri heille, joilla ei ollut muutenkaan paljon rahaa, sanoo Isoranta.
- Oli päiviä, jolloin en saanut mitään myydyksi. Se vei mielen matalaksi ja silti olisi pitänyt seuraavana päivänä olla taas iloisena ja itsevarmana myymässä.
Isoranta sai työstään huumeidenvastaisen lehden myyjänä kohtuullisen hyvää palkkaa.
- Aluksi sain kymmenen euroa tunti ja provision päälle. Sitten kaikki kuulivat, että siellä maksetaan hyvää tuntipalkkaa. Sinne tuli paljon nuorta porukkaa töihin ja yhtäkkiä alkupalkka pudotettiin viiteen euroon tunti, ihmettelee Isoranta.