Luonto ei päästä Lappia ja siellä asuvia ihmisiä helpolla. Silti varsinaisen haasteen tuovat turistit, joiden määrä on selkeässä kasvussa.
– Lapin pelastuslaitoksen tehtävistä 20–25 prosenttia on puhtaasti matkailuun kytköksissä olevia, kertoo pelastusjohtaja Markus Aarto Lapin hyvinvointialueen pelastus- ja ensihoitopalvelusta.
MTV Uutiset kertoo alue- ja kuntavaalien lähestyessä haasteista ja mahdollisuuksista, joita eri puolilla Suomea koetaan.
Juttujen tekijät ovat perehtyneet itselleen tutun alueen tilanteeseen ja kertovat paikallisten kautta siitä, mikä jää muualta katsottuna usein piiloon. Jaksot julkaistaan joka arkiaamu tällä viikolla. Katso Saara Rantasen raportti Lapista yläpuolella olevalta videolta. Muut jaksot:
25.3.: MTV selvitti, mikä rajan lähellä puhuttaa – Itä-Suomen ohjelma oli iso pettymys: ”Rahat puuttuvat”
Lapin hyvinvointialueella asuu 176 494 ihmistä ja heidän sosiaali-, terveys- ja pelastustehtävistä on huolehtimassa vajaat 8 000 alansa ammattilaista. Lapissa näiden tehtävien päivittäistä hoitamiseen lisähaastetta antavat pitkät etäisyydet ja talven ankarat säät.
Turistien aiheuttamien tehtävien kolme tavallisinta ovat liikenneonnettomuudet, ihmisen pelastaminen maastosta ja automaattisten palohälytysten tarkistaminen. Liikenneonnettomuudet korostuvat, sillä ulkomaalaiset turistit eivät yleensä osaa tehdä muuta kuin soittaa hätänumeroon. Jos suomalainen ajaa hankeen tai joutuu muuhun pikkukolariin, se ei yleensä edes tule pelastuslaitoksen tietoon.
– Suomalaiset osaavat järjestää hinausauton ja jatkokuljetuksia itse, jos ei ole sattunut pahoja henkilö- tai omaisuusvahinkoja, mutta ulkomaalaisten kohdalla tilanne alkaa purkautua vasta, kun pelastuslaitos tulee paikalle, kertoo Aarto.
Lapissa etäisyydet ovat pitkiä ja tieverkko on harva. Siksi pelastuslaitos joutuu usein turvautumaan mönkijöihin, veneisiin ja moottorikelkkoihin viedessään kohteeseen omaa kalustoaan ja hakiessaan loukkaantuneita pois. Samasta syystä esimerkiksi tulipalot etenevät pidemmälle kuin kaupungeissa, sillä paloauton ehtiminen palopaikalle vie enemmän aikaa kuin tiheämpään asutuilla alueilla.
Lapin pelastuslaitos poikkeaakin kaikista muista pelastuslaitoksista juuri näistä syistä.
– Jos lähin yksikkö on jo hoitamassa tehtävää ja tulee uusi hälytys, niin toki apu tulee, mutta viiveellä, sillä seuraava yksikkö joutuu ajamaan 80-100 kilometriä, kuvailee Aarto.
Pelastustoimi saa rahoituksensa valtiolta suhteessa väestömäärään ja asukastiheyteen. Turistien aiheuttamaa työmäärää ei ole aiemmin mitenkään huomioitu resursseja jaettaessa. Nyt valtio on herännyt tähän epäkohtaan, ja ratkaisua asiaan pohditaan.
Päivystykset kiireisiä
Lapin hyvinvointialueen tekemä työ turistien hyväksi ei suinkaan rajoitu pelastustoimeen, vaan sen jatkumona ovat terveyspalvelut. Lapin keskussairaalan yhteispäivystyksessä turismi näkyy selvästi joka päivä.
– Turismi näkyy meillä päivittäin, ja turistien määrä on selvästi lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana, kertoo vs. ylilääkäri Aino Loimu Lapin keskussairaalan yhteispäivystyksestä.
Loimun mukaan joulukuussa potilaista 15 prosenttia oli ulkomaalaisia turisteja.
– Ja tähän päälle vielä kotimaiset turistit, sanoo Loimu.
Keskussairaalan painetta lisää se, että sinne tuodaan potilaita koko Lapin alueelta. Esimerkiksi pään kuvaukset ja leikkaukset ovat aina keskussairaalan työtä.
Sinällään turistit eivät laajenna diagnoosien kirjoja, mutta määrä kasvaa.
– Kaikenlaista tulee, samoja asioita sairastavat niin turistit kuin paikallisetkin, mutta tapaturmat korostuvat ulkomaalaisilla, joille lumi on vieras elementti, kertoo vs. ylilääkäri Aino Loimu.
Raha ja resurssit
Terveyspalvelut saavat rahansa ainakin osittain pois toispaikkakuntalaisten ja ulkomaalaisten hoitamisesta. Hinnaston mukainen lasku lähtee kotimaisen turistin tapauksessa hänen omalle hyvinvointialueelleen ja ulkomaalainen saa laskun itselleen tai suoraan vakuutusyhtiöönsä.
Terveyspalveluista laskutetaan, mutta pelastustoimella eikä sosiaalitoimella tätä mahdollisuutta ole. Näin ollen kaikki kulut menevät Lapin hyvinvointialueen budjetista.
Sosiaalitoimi auttaa matkailijoita akuuteissa kriisitilanteissa kuten onnettomuuksissa tai tulipaloissa, jolloin tarvitaan ruokaa, vaatteita tai hätämajoitusta.
Joskus sosiaalitoimi joutuu tekemään kiireellisiä huostaanottoja, kun vanhemmat ovat riehaantuneet lomallaan juhlimaan liikaa ja lasten turvallisuus on vaarantunut.
– Lomalaisten kanssa harvoin tulee raha-asioita, mutta suurin toivein kausitöihin tulleita joudutaan ajoittain auttamaan rahallisesti. Tavallisesti kyse on ulkomaalaisesta, jonka autamme oman maansa lähetystöön Helsinkiin, kertoo perheiden ja työikäisten vastuualuejohtaja Johanna Korteniemi Lapin hyvinvointialueelta.
Laphan sosiaalipuolen menoista turistien ja kausityöläisten auttamiseen menee marginaalinen summa, joka on vasta tullut kunnolla näkyväksi sen jälkeen, kun kaikkien Lapin kuntien sosiaalityö yhdistyi Laphassa.
Sama koskee pelastuslaitosta. Se ei voi laskuttaa ketään tarjoamistaan palveluista, vaan kaikki kulut menevät Lapin pelastuslaitoksen omasta budjetista.
Pelastoimen resursseja kuluttavat usein tehtävät, jotka eivät ole varsinaisia pelastustehtäviä, mutta eivät oikein kuulu kenellekään. Tehtävä on silti hoidettava, ettei siitä tule pelastustehtävä.
Pelastusjohtaja Aarto kertoo esimerkin.
– Erämaavaelluksella oli 20 hengen ulkomaalainen ryhmä, joilla oli oma ulkomaalainen opas. Tämä opas loukkasi itsensä ja evakuoimme hänet saamaan hoitoa kuten loukkaantuneet yleensäkin. Mutta edelleen oli tämä 20 hengen ryhmä, joka ei osannut itse kävellä pois erämaasta, hän kertoo.
– Kysyimme turistit maahantuoneelta yritykseltä, että missä teillä on toinen opas. Hän oli Italiassa.
Lapin pelastuslaitoksella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin evakuoida koko ryhmä, sillä ei heitä voinut erämaan armoille jättää ilman opasta.
Tapaus kuvaa hyvin sitä, minkälaisiin töihin pelastuslaitos Lapissa joutuu. Sama koskee moottorikelkkauraa autoilleita revontulien metsästäjiä, jotka jäävät hankeen kiinni.
– Siinähän ei ole varsinaista pelastattevaa, mutta jos he jäävät sinne yön yli kolmenkymmenen asteen pakkasessa, niin siitä tulee pelastustehtävä. Pakkohan ne on auttaa takaisin tielle, sanoo Aarto.
– Välillä turhauttaa.
Eksotiikan ja väsymisen rajamaastossa
Turistien auttaminen on osa normaalia, jokapäiväistä työtä Laphassa. Ivalon terveyskeskus sijaitsee lähellä Saariselän hiihtokeskusta ja Urho Kekkosen kansallispuistoa.
Karkeasti tiivistäen voi sanoa, että kesällä Ivalossa poistetaan uistimia eri ruumiinosista, talvella hoidetaan rinnevammoja ja tartuntatauteja.
Lapin turismibuumi näkyy selvästi Ivalossakin. Omalle väestöpohjalle mitoitettu terveyskeskus hoitaa niin paikalliset kuin turistitkin.
– Meillä on yksi tai kaksi lääkäriä ja yksi tai kaksi hoitajaa jatkuvasti kiinni päivystyksessä, kertoo Ivalon terveyskeskuksen ylilääkäri Outi Liisanantti.
Terveyskeskuksessa turisti vie henkilökunnalta runsaasti aikaa, sillä on aloitettava alusta. Henkilöllisyys varmennetaan passista, ja asiakkaalle luodaan väliaikainen KELA-tunnus, jotta päästään itse asiaan hoidon vaatiman taustatiedon keräämiseen.
– Mehän emme tiedä asiakkaasta mitään. Emme sairauksia, emme lääkityksiä ja kaikki tämä on selvitettävä ennen kuin voimme viedä hänet lääkärille, kertoo Laphan Ivalon terveyskeskuksessa työskentelevä sairaanhoitaja Mari Kariluoto.
– Helposti menee 3-4 tuntia yhden ulkomaalaisen turistin hoitamiseen.
Liisanantti huomauttaa, että tasapainoilu on herkkä asia. Turistit ovat mielenkiintoinen lisä työhön ja usein mukavia potilaita.
– Mutta olemme aivan lähellä sitä, että uuvumme ja väsymme turistien määrään, emmekä enää jaksa olla empaattisia ja auttavaisia. Ja tietenkin tämä vaikuttaa sitten kaikkien muiden potilaiden hoitoon.