Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin pysyvän parisuhteen avaimia. Tutkijan mukaan puolisoiden me-henki on kantava voima avioliitossa. Me-henki näkyy siinä, että arjen ratkaisut tehdään yhdessä.
Puolisoiden me-henki on yksi parisuhteen parhaista sideaineista. Tähän tulokseen on tullut kasvatustieteen maisteri Tuula Pukkala, joka on väitöstyössään tutkinut avioliittojen pitkään kestoon vaikuttavia tekijöitä.
Pukkalan mukaan me-henki tarkoittaa puolisoiden samalla puolella olemista tilanteissa, jossa parisuhde joutuu koetukselle.
- Jos me-henkeä ei ole, molemmat puolisot vetävät eri suuntiin. Silloin ei nähdä elämänpolkua yhteisenä projektina, Pukkala sanoo.
Me-henki näkyy siinä, että arjen ratkaisut tehdään yhdessä.
- Yksi haastateltava pari kertoi kylään kutsuissakin kysyvänsä toisen mielipidettä. Myös puolisoiden omasta ajankäytöstä on oltava yhteinen näkemys, Pukkala kertoo.
Pukkala haastatteli tutkimustaan varten viittätoista vähintään 20 vuotta avioliitossa elänyttä paria yhdessä ja erikseen. Haastateltavissa pareissa oli sekä pienten lasten vanhempia että lapsensa jo maailmalle saatelleita vanhempia pariskuntia.
Yhteinen halu jatkaa
Haastateltavien kirjavuus nosti esille erilaiset elämänvaiheet, joita pitkässä liitossa elävä pariskunta kohtaa. Pukkala listaa avioliiton tyypillisiksi haasteiksi työelämän vaativuuden, pienet lapset ja velkataakan. Pitkään naimisissa olleilta pareilta Pukkala oppi, että vaikeita hetkiä elettäessä on vain luotettava siihen, että tilanne muuttuu.
- Yksikään näistä pareista ei kokenut kulkeneensa ruusuista tietä. Heillä oli ollut valtavasti vaikeuksia. Joidenkin kohdalla pidin yhdessä pysymistä jopa ihmeenä, Pukkala kertoo.
Kriisitilanteesta selviämisessä olennaista on molempien puolisoiden halu jatkaa.
- Mikään parisuhde ei toimi, jos pelkästään toinen puolisoista tekee paljon suhteen eteen. Apua oli haettu yhdessä parisuhdeneuvojalta tai ongelmista oli puhuttu ystävien kanssa. Jotkut olivat osallistuneet parisuhdeleireille.
- Moni koki ratkaisevana sen, että pystyi katsomaan omaa suhdettaan toisin silmin, Pukkala kertoo.
Jotkut parit kutsuivat kriisinjälkeistä uutta elämäänsä jopa toiseksi avioliitoksi, kylläkin saman puolison kanssa.
Yksinkertaisempaa perhe-elämää
Pukkala keräsi pariskunnilta kokemuksia myös siitä, mitkä he tunsivat saaneensa palkkioksi pitkästä yhteisestä taipaleesta. Tärkeimpänä nousivat esille yhteiset muistot.
- Useat pariskunnat todella nauttivat siitä, että heillä oli niin valtava yhteinen historia, Pukkala sanoo.
Useimmilla haastateltavista oli lapsia. He pitivät tärkeänä sitä, että olivat pystyneet antamaan lapsilleen ehjän kodin.
- Moni vertasi suhdettaan avioeroperheeseen ja totesi, että heillä on moni asia paljon yksinkertaisempaa, Pukkala lisää.
Pitkän suhteen etuja olivat hänen mukaansa myös puolison tuttuus ja turvallisuus.
- Puolisot tuntevat toisensa niin hyvin, että voivat olla ihan omana itsenään, Pukkala kiteyttää.
Etelä-Pohjanmaalla asuvan Tuula Pukkalan väitöskirja tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa ensi lauantaina. Sen nimi on Millaiset avioliitot kestävät? Pitkässä parisuhteessa eläneiden käsitykset pysyvän avioliiton avaimista.
(MTV3-STT)