Pyynnöt Ilmavoimien koneiden käytöstä ministerien virkamatkoihin käsitellään nykyään aiempaa järjestelmällisemmin, arvioidaan puolustusministerin esikunnasta STT:lle.
Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että puolustusministeriö oli hyväksynyt kirjavin perustein Ilmavoimien koneiden käyttämistä ministerien matkoihin vuosina 2011–2015.
Lento-ohjeistusta tarkennettiin viime vuonna. Puolustusministerin adjutantin Sami Jaakkolan mukaan ministerilentoihin sovellettiin harkintaa kuitenkin jo sitä ennen.
– Ne (lennot) perustuvat aina tarveharkintaan, oli sitten kyse aikataulu- tai turvallisuuskysymyksestä tai jostain muusta käytännön syistä, joiden takia tällainen tukilento on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa, Jaakkola sanoi STT:lle eilisiltana Etelä-Ruotsin Karlskronassa.
HS:n selvityksessä käytiin läpi vuosilta 2011–2015 hallituksen virkalentoja, joihin ei käytetty normaaleja reittilentoja. Vain neljäsosalle lennoista löytyi virallinen pyyntö, jonka pitäisi sisältää kuljetustarpeen perustelu.
Ministerin adjutantin mukaan lentopyynnöt tulevat nyt kaikki keskitetysti ja järjestelmällisesti puolustusministeriön kautta.
– Ne käsitellään siellä (ministeriössä) ja lähetetään eteenpäin Ilmavoimien toteutettavaksi, jos se katsotaan tarpeellisiksi.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoo itse pitäneensä tarpeellisena ohjeistuksen tarkentamista.
– Mutta pitää huomata, että tuskin kukaan ministereistä huvin vuoksi (Ilmavoimien) Learjet- tai Pilatus-koneella matkustelee. Siitä ei varmastikaan ole kyse, vaan ajansäästöstä, hän sanoi Karlskronassa.
Vähenevätkö vai eivät?
Puolustusministeriön tietojen mukaan Ilmavoimat teki omilla koneillaan 126 ministerilentoa HS:n selvitysjaksolla vuosina 2011–2015.
Nykyisen puolustusministerin mukaan on mahdotonta sanoa, vähentyvätkö ministerilennot Ilmavoimien koneilla tulevaisuudessa, kun tarkennettu, järjestelmällisempi menettely on nyt käytössä.
Niinistö kertoi STT:lle eilen, että oli itsekin lentänyt saman päivän aamuna Ruotsin-vierailulleen Ilmavoimien koneella. Kone laskeutui Karlskronasta jonkin matkan päässä sijaitsevalle Ronnebyn lentokentälle.
– Aikataulusyistä. Tämäntyyppisiin tilaisuuksiin ei löydy reittilentoja, hän sanoi.
Niinistön mukaan tarvetta Ilmavoimien koneiden käyttöön on muun muassa juuri aikatauluista ja kansainvälisestä yhteistyöstä johtuen.
– Pohjoismainen puolustusyhteistyö on aika lailla tiivistynyt, ja sen lisäksi on jatkuvasti näitä EU-kokouksia. Esimerkiksi Luxemburg on sellainen paikka, johon ei helposti löydä reittilennoilla sopivia yhteyksiä. Aikataulut vaativat kotimaassakin kokouksissa läsnäoloa, hän sanoi.
Puolustusministerin mukaan Suomi on yksi harvoja länsimaita, joissa valtionjohdolla ei ole omaa konetta.
– Esimerkiksi presidentillä tai hallituksella ei (Suomessa) ole omaa konetta. On ollut käytäntö, että on tukeuduttu Ilmavoimien kuljetuspalveluun.