Raiskausmääritelmä halutaan muuttaa ja kiintiöpakolaisten määrää nostaa – Lue kahdeksan kiinnostavaa kohtaa uudesta hallitusohjelmasta

Ruotsin kieli pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa

Hallitus asettaa ohjelmassaan tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa. Tämä tarkoittaa, että suomenkieliset kirjoittaisivat ruotsin kielen ja ruotsinkieliset suomen kielen. Aikataulua tälle ei vielä ole, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Hänen mukaansa asia vaatii työryhmävalmistelua muun muassa siksi, että toisen kotimaisen opiskeleminen pitää saada tuntumaan mielekkäältä lukiolaisista.

Hoitoon seitsemässä päivässä

Hallitus haluaa säätää hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Mitoituksen toteutuksessa otetaan aina huomioon hoitoisuus eli se, miten paljon hoitoa vanhukset tarvitsevat. Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla hallitus vahvistaisi kotihoidon resursseja ja laatua.

Sote-uudistuksessa tähdätään erityisesti perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn nopeuttamiseen. Jatkossa hoitoon pääsisi kiireettömässä tapauksessa seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Tämä edellyttäisi ainakin noin tuhannen yleislääkärin lisäystä terveyskeskuksiin.

Rikoslain raiskausmääritelmä muuttuu

Rikoslain raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi eli ellei seksiin ole suostumusta, silloin tapahtuu rikos.

Erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan. Myös vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapautumisen edellytyksiä arvioidaan perusteellisesti.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus palaa

Hallitus haluaa palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaikille lapsille, pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja tehdä lukion ja ammattikoulun maksuttomiksi.

Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan yksinhuoltajakorotusta kasvattamalla sekä neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä nostamalla. Elatustukea nostetaan ja opintorahan huoltajakorotusta korotetaan.

Kotihoidontuki jatkuu, perhevapaita uudistetaan

Perhevapaauudistuksen hallitus toteuttaisi siten, että äideille ja isille tulee yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta.
Lisäksi perhevapaisiin sisältyisi vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti.

Kotihoidontuki jatkuisi nykymuotoisena.

Kiintiöpakolaisten määrä nousee

Kiintiöpakolaisten määrän hallitus haluaa nostaa ensi vuonna vähintään 850:een. Tämän jälkeen otettaisiin vuosittain 850–1 050 kiintiöpakolaista. Pakolaiskiintiön suuruus arvioitaisiin vuosittain, ja arvioinnissa otettaisiin huomioon turvapaikanhakijoiden määrä. Viime vuosina pakolaiskiintiö on ollut 750 ihmistä.

Ulkomaalaislakia hallitus muuttaisi siten, että kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneelle henkilölle säädettäisiin tekninen valvonta eli käytännössä hänelle laitettaisiin jalkapanta.

Hallitus haluaa myös, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva paranee niin, että avustajan käyttö mahdollistetaan turvapaikkapuhuttelussa.

Pienituloisille eläkeläisille 50 euroa puhtaana käteen

Alle tuhat euroa ansaitsevat eläkeläiset saavat 50 euroa lisää rahaa puhtaana käteen kuukaudessa. Hallitusohjelman mukaan hallitus käyttää 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen. Korotus kohdistuisi arvion mukaan noin tuhannen euron kuukausieläkkeeseen saakka. Korotus toteutetaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.

Lisäksi aloitetaan kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimpiä työeläkkeitä saavien asemaa. Osana selvitystä etsitään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.

Kotitalousvähennys pienenee

Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 40 prosenttiin ja palkoissa 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 250 euroon. Hallitus on laskenut, että muutos lisää verotuottoja vuositasolla noin 95 miljoonaa euroa.

Nykyisin kotitalousvähennys on 50 prosenttia työn hinnasta ja 20 prosenttia palkoista, kuitenkin enintään 2 400 euroa vuodessa. Omavastuu on sata euroa.

Kotitalousvähennystä voi saada kotona tai vapaa-ajan asunnolla teetetystä työstä kuten siivouksesta, remontoinnista tai lastenhoidosta.

Hallitus selvittää myös uutta tukijärjestelmää, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat.

Riemunkiljahduksia ja tuohtuneita tuhahduksia – näin hallitusohjelmaa on ruodittu eri aloilla

Syntymässä oleva hallitus lupaa kohentaa työllisyystilannetta – Rinne uskoo työttömyysasteen painuvan 4,8 prosenttiin vuonna 2023