Kun Anitta Ojasella, on huono päivä, hän makaa sängyssä, voi pahoin ja maailma hänen ympärillään pyörii. Hän pelkää putoavansa, vaikka pitää sängynlaidoista kiinni. Kyse ei ole pitkäksi venähtäneestä ryyppyreissusta, kuten moni tässä vaiheessa ehkä luulee, sillä Ojasen kohdalla huonon olon aiheuttaa Menieren tauti.
Menieren tauti on sisäkorvan sairaus, jonka oireita ovat heikentynyt kuulo, huimaus ja tinnitus. Suomessa sitä sairastaa arviolta noin 1–2 prosenttia väestöstä. Oikean diagnoosin tekeminen tosin saattaa olla hankalaa, joten todellisuudessa sairastuneita voi olla enemmänkin.
Taudin oireet ovat hyvin yksilölliset; joillakin on ongelmia tasapainon kanssa, toisilla suurin ongelma on huono kuulo, monella tinnitus ja joillakin kaikki nämä.
Anitta Ojanen sai oman diagnoosinsa vuonna 2001.
– Minuun tauti iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Olin lähdössä töihin, kun yhtäkkiä korvani alkoivat soida ja minua alkoi huimata. Siinä mielessä minulla oli hyvä tilanne, että sain kaikki oireet samaan aikaan, ja tilanne oli aika selkeä. Sain oikean diagnoosin jo samana iltana, Ojanen kertoo.
Sairastuttuaan hän sinnitteli työelämässä vielä kolmisen vuotta, mutta nyt hän on jo seitsemättä vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä.
Stressi pahentaa oireita
Ojanen kertoo, että Menieren tautiin liittyvät kohtaukset saattavat olla pelottavia.
– Ensimmäiset kohtaukset ovat usein niitä rajumpia. Ja varsinkin, jos ei tiedä, mistä on kyse, kohtaukset ovat todella pelottavia, Ojanen hän sanoo.
– Pahin pyöritys menee onneksi yleensä ohi noin tunnissa, mutta kohtauksen jälkeen olo voi olla todella voipunut parikin päivää.
Syytä Menieren tautiin ei tiedetä, mutta stressin ja suolaisen ruokavalion on todettu lisäävän oireita. Tämäkin on tosin hyvin yksilöllistä.
Ojasen mukaan suurin osa Meniereä sairastavista pystyy käymään töissä. Hänellä itsellään on vaikea Meniere, joten hänen kohdallaan se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Vaikeimmissa Meniere-tapauksissa on käytettävissä niin sanottu gentamycin-hoito, joka Ojasellekin on tehty. Siinä ruiskutetaan sisäkorvaan gentamyciiniä tarkoituksena tietoisesti tuhota tasapainosoluja, jotta kiertohuimauskohtaukset eivät olisi niin rajuja.
"Onneksi naapurimme tietävät sairaudestani"
Kuten monen muunkin sairauden kohdalla, myös Menieren kanssa pärjää, kun sen ei anna hallita elämää. Avuksi on, jos omaan sairauteensa pystyy suhtautumaan huumorilla. Ojaselta tämä ainakin luonnistuu.
Hän kertoo, kuinka on joskus pelännyt naapureidensa pian soittavan poliisit, kun on näyttänyt, että hän nousisi autonratista umpihumalassa.
Anitta Ojanen toimii nykyisin Kanta-Hämeen Meniere-yhdistyksen puheenjohtajana ja vertaistukihenkilönä muille Meniereä sairastaville.
– Minulla on eniten ongelmia nimenomaan tasapainon kanssa. Vaikeudet lisääntyvät tilanteissa, jossa valaistus vaihtelee. Näyttää varmaan aika omituiselta, kun tulen talvella autolla kotiin ja nousen autosta pimeälle pihalle, enkä tämän takia tahdo pystyä kävelemään suoraan.
– Jos naapurimme eivät tietäisi sairaudestani, olisivat he varmaan jo moneen kertaan soittaneet poliisit paikalle, Ojanen kertoo nauraen.
Monelle tasapainovaikeuksista kärsivälle Meniere-potilaalle paikat, joissa on paljon erilaisia mainosvaloja ja hälinää, ovat hankalia. Tällaisia ovat esimerkiksi isot supermarketit. Ojasen elämästä löytyy tähänkin esimerkki.
– Olin kerran anoppini kanssa ruokaostoksilla, kun minua alkoi huimata. Sillä kertaa kohtaus ei ollut paha, joten selvisin siitä kaatumatta ja oksentelematta.
– En kuitenkaan pystynyt kuin nojailemaan kärryihin ja katsomaan vierestä, kun anoppini nosti ensin painavat ostokset kassan hihnalle ja sieltä sitten takaisin. Sain varmaan aika paljon paheksuvia katseita, kun annoin anopin hoitaa kaikki hommat, Ojanen muistelee.
Taudin kanssa ei kannata jäädä yksin
Ojanen toimii nykyisin Kanta-Hämeen Meniere-yhdistyksen puheenjohtajana ja vertaistukihenkilönä muille Meniereä sairastaville. Hänen mukaansa on olemassa riski, että kohtausten pelossa moni Meniere-potilas eristäytyy lähes kokonaan kotiinsa.
Ojanen itsekin vältteli aluksi tilanteita, joissa häntä helposti alkoi huimata, mutta ymmärsi lopulta, että huimauskohtausten pelkääminen vain pahentaisi hänen tilannettaan.
– Itse asiassa Meniere-potilaan nimenomaan kannattaa tietoisesti harjoittaa ja ärsyttää tasapainoaistejaan, hän toteaa.
– Ja jos kohtaus tulee, se ei kuitenkaan ole kuolemaksi, vaikka se epämiellyttävää onkin, hän rohkaisee kohtalotovereitaan.
Lisätietoja Menierestä: http://www.suomenmeniereliitto.fi/
Studio55.fi/Elina Rantalainen
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.