Metabolisen oireyhtymän piirteitä eli esimerkiksi merkkejä maksan rasvoittumisesta esiintyy jo lapsilla. Tämä liittyy yleensä ylipainoon, mutta riskitekijöitä löytyy myös normaalipainoisilta lapsilta. Havainnot käyvät ilmi vielä meneillään olevasta Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksesta.
– Siinä on hyvin keskeistä se, että lapsilla ei ole riittävästi liikuntaa, he istuvat paljon television ja tietokoneen ääressä ja syövät epäterveellisesti. Usein myös epäterveelliset elämäntavat kasaantuvat samoille lapsille, luettelee fysiologian professori Timo Lakka.
Epäterveellisten elämäntapojen myötä lapselle kehittyy ylipainoa ja siihen liittyviä aineenvaihdunnan häiriöitä. Lakka painottaa maksan rasvoittumisen olevan yksi merkki siitä, että lasten epäterveellisistä elämäntavoista pitäisi olla huolissaan.
– Jos lapsella maksa on lievästi rasvoittunut, tilanteen pystyy vielä korjaamaan lisäämällä liikuntaa ja muuttamalla ravitsemusta. Silloin aikuisiässä asiat on hyvin. Mutta jos jatkaa epäterveellisiä elämäntapoja ja ylipainoa tulee, on suurentunut riski, että maksa rasvoittuu aikuisiässä vielä enemmän.
Lapsena lievästi rasvoittunut maksa ei välttämättä vielä aiheuta toimintahäiriöitä. Myöhemmällä iällä tilanne voi olla toinen.
– Maksa on elin, joka hajottaa haitallisia aineita elimistössä. Tähän toimintaa saattaa tulla häiriöitä, Lakka sanoo.
Hän korostaa, että tutkimuksessa yhdelläkään lapsella ei ollut vielä varsinaista rasvamaksaa.
– Joillakin lapsilla, lähinnä ylipainoisilla, oli lievästi rasvoittunut maksa, Lakka tarkentaa.
Normaalipainoisillakin riskitekijöitä
Lakan mukaan ylipainon lisäksi riskitekijöitä ovat lievästi kohonnut verenpaine ja kohonneet kolesteroliarvot.
– Tutkimuksemme perusteella sellaisia lapsia on, joilla haitallinen ldl-kolesteroli on koholla, vaikkei ylipainoa olisikaan. Tässä on usein taustalla se, että ruokavaliossa on liian paljon kovia rasvoja ja vähän kuituja. Tai sitten on perinnöllinen taipumus, joka aika monella suomalaisella on.
Lakan mielestä kouluterveydenhuoltoon pitäisi tehdä korjausliike.
– Siihen on panostettu viime vuosina, mutta esimerkiksi liikunta, ravitsemus, uni ja suun terveys on jäänyt huomattavan vähälle terveystarkastuksissa. Verenpaineen lisäksi lapsilta voitaisiin mitata myös kolesteroliarvot ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden merkkiaineita. Kaikkihan on kiinni rahasta.
Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa on mukana 512 6–8-vuotiasta kuopiolaislasta. Havainnot lasten maksan rasvoittumisesta liittyvät lääkäri Anna Viitasalon tekemään väitöskirjaan.
Asioista uutisoi ensin Savon Sanomat.
(MTV3)