Reilusti yli puolet hakijoista jäi ilman korkeakoulupaikkaa – psykologin mukaan pettymystä ei kannata vähätellä

Kevään toisessa haussa haettiin korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Hakijoita oli Opetushallituksen mukaan yhteensä 144 300.

Ammattikorkeakouluun valittiin yli 30 000 ja yliopistoon yli 24 000 hakijaa. Yli puolet valituista pääsi ensimmäiseen hakukohteeseensa.

Opetushallitus huomauttaa, että varasijoilta on mahdollisuus tulla valituksi vielä elokuun 6. päivään asti.

On luonnollista olla pettynyt

Osalle valintakokeissa ja ylioppilaskokeiden korotuksissa ravaaminen on tuttua, ja pettymys ilman opiskelupaikkaa jäämisestä monetta vuotta peräkkäin voi olla suuri. Tunnetta ei kannata vähätellä, kertoo psykologi- ja terapiapalvelu Klaufir Ry:n psykologi ja psykoterapeutti Riikka Lamminen STT:lle.

– Todennäköisesti nuori on tehnyt parhaansa. On luonnollista olla pettynyt, Lamminen sanoo.

Lammisen mukaan myös läheisten olisi hyvä oikeuttaa ilman opiskelupaikkaa jääneen pettymys.

– Voi vaikka sanoa, että ymmärrän, että olet tosi pettynyt.

Hän huomauttaa, että usein aika auttaa, ja ajan kuluessa nuori voi huomata muitakin vaihtoehtoja päästä kouluun.

– Pettymys voi olla myös sysäys siihen, että huomaa, mitä pitäisi tehdä ensi kerralla, jotta pääsee sisään.

Lamminen on huomannut, että usein aikuiset tulevat sanoneeksi nuorelle, että "paljon on vielä vuosia". Nuorille paikatta jääminen on kuitenkin sillä hetkellä suurin pettymys, eivätkä hyvää tarkoittavat lohdutukset välttämättä auta.

– Se, mikä usein auttaa, on eri vaihtoehtojen miettiminen. Ne luovat uutta uskoa ja toivoa, Lamminen sanoo.

Mitä välivuodella tekisi

Joillekin pääsykoetilanne voi olla ylitsepääsemättömän jännittävä, Lamminen huomauttaa. Silloin uskoa ja toivoa voi luoda ajatus, että muitakin reittejä pitkin voi päästä korkeakouluun sisään.

Ilman opiskelupaikkaa jääneen on mahdollista korottaa arvosanojaan aikuislukiossa tai harkita ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoja, kertoo Opintopolku sivuillaan. Avoimet korkeakoulut, kansanopistot ja kesäyliopistot ovat myös hyviä väyliä korkeakouluun. Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joissa opiskellaan usein syksystä kevääseen valittua alaa. Avoimessa korkeakoulussa voi suorittaa kaikille avoimia opintoja, jotka voidaan hyväksilukea osaksi tutkintoa sitten, kun tulee valituksi tutkinto-opiskelijaksi.

Täyttämättä jääneitä paikkoja voi hakea lisähauissa. Jollekin puolestaan ulkomailla opiskelu on se sopivin vaihtoehto. Ulkomaille on mahdollista lähteä opiskelemaan lyhyemmiksi tai pidemmiksi jaksoiksi, sanotaan Opintopolun sivuilla.

Opintopolku muistuttaa, että tukea ja ohjausta koulutuksen valinnassa on saatavilla. Myös psykologi suosittelee puhumaan tunteista.

– Puhuminen ja jakaminen on parempi kuin se, että jää yksikseen murehtimaan, Lamminen sanoo.

Uutista korjattu 9.7. kello 11.33: Jutussa luki virheellisesti, että yli puolet hakijoista pääsi ensimmäiseen hakukohteeseensa. Korjattu, että yli puolet valituista pääsi ensimmäiseen hakukohteeseensa. Lisäksi korjattu tietoa kevään toisesta hausta. Siinä haettiin korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin, ei suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluihin.