Koronan tahallinen levittäminen voi olla poliisiasia, josta voi seurata vakavat seuraamukset, varoittaa rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.
Jo pelkkä taudilla uhkaaminenkin voi olla rikos. Jos toinen uhkaa tartuttavansa koronan ja uhkauksen kohteella on perusteltu syy pitää uhkausta totena ja pelätä terveytensä tai henkensä olevan vakavassa vaarassa, voidaan asiaa tutkia laittomana uhkauksena.
Laittoman uhkauksen osalta olennaista ei ole, kantaako henkilö oikeasti virusta vai ei. Myös keksitty vaara voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Vastaavia tapauksia on ollut aiemmin muiden sairauksien osalta: henkilö on esimerkiksi saattanut uhata tartuttavansa toiseen ihmiseen hepatiitin puremalla.
Tolvanen huomioi, että viranomaiseen vastaavan tartuttamisuhkauksen esittäminen voi olla jo virkamiehen vastustamista tai jopa virkamiehen väkivaltaista vastustamista.
Erikoisena poikkeustapauksena Tolvanen toteaa tilanteen, jossa henkilö vain luulee sairastavansa koronaa, ja yrittää tartuttaa sitä. Onko yritys tällöin täysin kelvoton, vai onko rikos toteutumisen estänyt tartuttamattomuus vain satunnainen syy.
– Mennään erittäin vaikeisiin ja mielenkiintoisiin rikosoikeudellisiin pulmiin, Tolvanen sanoo.
Lue myös: Poliisi epäilee muuntovirukseen sairastuneen altistaneen ihmisiä kauppakeskuksissa Valkeakoskella: Vartijat puuttuivat miehen toimiin
Viruksen tartuttaminen tahattomastikin voi olla rikos
Jos teko ei jää uhkailun asteelle, vaan henkilö tosiaan tartuttaa tahallaan koronaviruksen toiseen henkilöön, rikosepäily on lähtökohtaisesti pahoinpitely. Tolvasen mukaan uhrin päätyminen tekohoitoon voi tehdä rikoksesta entistäkin vakavamman.
– Rikosta voidaan tutkia jopa törkeänä pahoinpitelynä, riippuen miten vakavan seurauksen aiheuttaa, hän kertoo.
Tietyin edellytyksin jopa ei-tahallinen viruksen tartuttaminen voi olla rikos. Jos henkilön olisi pitänyt ymmärtää pitää todennäköisenä, että hän kantaa tautia ja siten vaarantaa muut ihmiset, voi tartuttamista tutkia vammantuottamuksena. Siinä lähtökohtana on, että henkilön olisi pitänyt ymmärtää aiheuttamansa riski.
Esimerkkinä Tolvanen antaa sen, että jossain palveluammatissa työskennelleen henkilön olisi pitänyt ymmärtää, että todennäköisesti kantaa virusta, mutta siitä huolimatta olisi palvellut asiakkaita tartuttaen näihin viruksen.
Lue myös: Poliisi tutkii: Nuori nainen yski ja aivasteli toisen asiakkaan päälle ruokakaupassa Kotkassa
Pahimmillaan syyte jopa kuolemantuottamuksesta?
Jossain tapauksissa koronavirustartunta voi johtaa kuolemaan. Tolvasen mukaan tällöin kysymys rikosoikeudellisesta vastuusta muuttuvat hankaliksi, vaikka teoriassa kuolemantuottamus voi tulla kysymykseen.
– Siinä ollaan jo vaikeampien kysymysten kanssa tekemisissä, hän arvioi.
Vaikka henkilö kuolisin tahallaan tartutettuun koronaan, ei Tolvanen pidä henkirikossyytettä todennäköisenä. Siinä keskeistä on sen arviointi, kuinka todennäköinen seuraus kuolema on koronan tartuttamisesta.
– Onko varsin todennäköistä, että henkilö kuolisi koronaan? Jos kuolema olisi varsin todennäköinen seuraus, niin silloin se olisi jo henkirikosta, Tolvanen kuvailee.
Hän kertoo, että vastaavaa rajanvetoa on jo aiemmin oikeudessa pohdittu, sillä näitä kysymyksiä pohdittiin aiemmin HIV:n levittämisestä. Silloin katsottiin, että kuolema on niin epätodennäköinen seuraus HIV:n tartuttamisesta, että henkirikos tai sen yritys ei tule kysymykseen.
Lue myös: Karanteeneja rikotaan aiempaa enemmän: "Teko, josta voidaan määrätä sakon lisäksi myös vankeusrangaistus"
Viruksella leikkiminen voi tulla kalliiksi
Tolvanen muistuttaa, että rikosoikeudellinen tuomio ei ole ainoa seuraus, mitä koronaan liittyvästä rikoksesta voi seurata.
Jos rikoksesta seuraa uhrille työkyvyttömyyttä tai jopa pysyvää haittaa, niin vahingonkorvaukset voivat tulla kyseeseen. Korvauksia voi lisäksi tulla maksettavaksi myös korvauksia kivusta, särystä ja ääritapauksessa myös kärsimyksestä.
– Ne voivat olla jopa vakavampi seuraamus. Tulee kalliiksi tämä viruksella leikkiminen, Tolvanen sanoo.
Lue myös: Väkisin lukkojen taakse tai pakkotestiin? Tällaisin keinoin viranomainen voi tukahduttaa koronaa kansalaisen tahdosta riippumatta
5:04
Rikosoikeuden professori kertoo, pitääkö karanteenia rikkosta työkaverista tehdä ilmoitus. Entä millainen seuraamus koronarajoitusten rikkomisesta seuraa?