Rikostoimittajan kommentti: Ruotsin poliisilla kesti tuntikausia kertoa kouluampumisen uhreista – miksi se hidasteli?

10:53imgMTV:n rikostoimittajat keskustelivat Ruotsin kouluampumisesta Huomenta Suomessa.
Julkaistu 05.02.2025 10:42
Toimittajan kuva
Miikka Hujanen

miikka.hujanen@mtv.fi

Ruotsin poliisi vitkasteli kouluampumisesta tiedottamisessa, kirjoittaa MTV Uutisten rikos- ja oikeustoimittaja Miikka Hujanen.

Hälytys Ruotsin pahimmaksi osoittautuneesta joukkoampumisesta tuli noin puoli yhdeltä iltapäivällä paikallista aikaa. Ensitietojen mukaan Örebrossa sijaitsevassa Campus Risbergska -aikuiskoulutus­laitoksessa oli ammuskeltu.

Hieman kahden jälkeen iltapäivällä poliisi ilmoitti, että välikohtaus koulun sisällä on ohi, mutta tapauksesta aiheutuva vaara ei ole ohi.

Vasta kello neljän jälkeen poliisi vahvisti, että viittä henkilöä on ammuttu, mutta tuolloinkaan se ei ottanut kantaa kuolleiden määrään. Sen sijaan paikallinen media ja sivulliset olivat jo tuntien ajan kertoneet viimeisimpiä tietoja kuolleiden ja haavoittuneiden määrästä.

Vasta tiistain ja keskiviikon välisenä yönä poliisi sai puserrettua julki tiedon, että ainakin 11 ihmistä kuoli iskussa. Yksi heistä on ampuja itse, mutta tämäkin tieto tuli medialle muualta kuin poliisilta. Myöskään haavoittuneiden tarkka määrä ei ollut vielä aamuyöllä tiedossa.

Örebro Ruotsi poliisiRuotsin poliisi osasi kertoa jo iltapäiväkahdelta, että tilanne koulun sisällä on ohi. Silti kuolonuhreista kerrottiin vasta useita tunteja myöhemmin.AOP

Poliisin toimintaa ei voi kehua erityisen ripeäksi. Voisi puhua jopa vitkastelusta.

Suuronnettomuuksissa ja kouluampumisten kaltaisten tragedioiden yhteydessä yleisön tiedontarve on valtava. On erittäin tärkeää, että mahdollisilta huhuilta katkaistaan siivet, ja viranomainen tarjoaa vahvistettua tietoa mahdollisimman paljon ja pian.

Yksi syy voi olla se, että Ruotsin poliisilla on – onneksi – vain vähän kokemusta kouluampumisista tai vastaavan mittakaavan ampumistapauksista yleensä. On siis mahdollista, että sen toimintatavat eivät ole hioutuneet tasolle, jollaiseen Suomessa on nyt valitettavasti totuttu.

2:27imgRuotsin historian pahin joukkoampuminen: Noin kymmenen ihmistä kuollut.

Poliisin puolustukseksi on todettava, ettei tilanne ole varmasti ollut helppo. Jo pelkästään se, että ampuminen tapahtui aikuisoppilaitoksessa, voi mutkistaa asiaa.

Alakoulussa tyypillisesti tiedetään, keitä oppilaita milläkin luokalla on, kun taas aikuisten menemisistä ja tulemisista ei välttämättä ole nopeasti tarjolla samanlaista tietoa. Aikuisopiskelijoiden omaisia voi myös olla hankalampaa ja hitaampaa selvittää kuin alakoulu- tai yläkoululaisten. Silti poliisi olisi voinut paljon nopeammin vahvistaa, että kuolonuhreja on, koska tuo tieto oli jo kaikkialla muualla.

Poliisilla kesti joka tapauksessa hyvin pitkään, ennen kuin se kertoi olennaisia asiaan liittyviä tietoja. Se siis vitkasteli joko tahattomasti tai tahallaan. Jos kyse on jälkimmäisestä, syytä voi vain arvailla. Olisi kuitenkin parempi, että viranomaisen toimintaa voisi arvioida arvauksien sijaan faktatietojen pohjalta.

Poliisit seisovat vartiossa aikuiskoulutuskeskus Risbergskan ulkopuolella Örebrossa, Ruotsissa 5. helmikuuta 2025, ammuskelun jälkeisenä päivänä.Poliisit seisovat vartiossa aikuiskoulutuskeskus Campus Risbergskan ulkopuolella ammuskelun jälkeisenä päivänä.AFP / Lehtikuva

Suomessa nähtiin viimeksi huhtikuussa 2024 tapahtuneen Viertolan kouluampumisen yhteydessä, että viranomainen kykenee halutessaan kertomaan tilannetietoja myös päättäväisesti ja ripeästi.

Poliisi ryhtyi tiedottamaan asiasta alle puoli tuntia tapahtuneen jälkeen ja se ymmärsi rikoksen laajuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen heti. Poliisi tiesi, että tietoa oli annettava julkisuuteen nopeasti. 

Poliisin tiedotetta päivitettiin jatkuvasti ensimmäisten tuntien ajan ja lisäksi se pystyi järjestämään tiedotustilaisuuden vain muutamassa tunnissa. Tiedottamisen hoiti erikseen tehtävää varten asetettu rikoskomisario, jotta varsinainen tutkinnanjohtaja pystyi keskittymään rikoksen tutkintaan täysillä.

Nopea ja avoin tiedottaminen sekä yhteistyö median – ja median kautta suuren, tietoa tragediasta kaipaavan yleisön kanssa – toi Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle rikos- ja oikeustoimittajien yhdistys Oikeustoimittajat ry:n vuosittain jakaman Valokeila-palkinnon.

Toistaiseksi Ruotsin poliisi uskoo, että ampuja, 35-vuotias mies, toimi yksin. Poliisi ei ole toistaiseksi löytänyt viitteitä teon ideologisesta motiivista tai kytköksistä terrorismiin.

Kuolonuhrien lisäksi iskussa haavoittui ihmisiä, mutta poliisi ei ole kertonut haavoittuneiden määrää. Örebron lääni kertoi aiemmin tiedotteessaan, että Örebron yliopistolliseen sairaalaan oli viety yhteensä kuusi ihmistä, joista viidellä oli ampumavammoja. On myös mahdollista, että kuolonuhrien määrä kasvaa vielä, koska loukkaantuneiden tilasta ja vammoista ei ole tarkkaa tietoa. 

Epäilty ei ollut poliisille entuudestaan tuttu. Hänellä ei poliisin mukaan tiettävästi ollut yhteyksiä jengeihin, vaan hänen arvioidaan toimineen yksin. Poliisin mukaan ei voida kuitenkaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tapaukseen liittyisi useita tekijöitä.

Poliisi ei kertonut tarkempaa tietoa myöskään tekijän käyttämästä aseesta, mutta Ruotsin median mukaan kyse on ollut luvallisesta metsästysaseesta.

Lue myös: Ruotsin historian pahin joukkoampuminen: Noin kymmenen ihmistä kuollut

Örebron kouluampumisesta epäilty ei ole poliisille tuttu

Hellen havahtui opettajan huutoon Örebrossa: ”Lukitkaa ovet ja menkää lattialle”

Tuoreimmat aiheesta

Ruotsin kouluisku