Rinteen hallituksen lupaus 1 000 uudesta lääkäristä ei vakuuta maakunnissa: "Meillä on nytkin viisi lääkärinvakanssia auki – palkkaisimme heti, jos löytyisi lääkäreitä"

Hallitusohjelma lupaa tuhat uutta lääkäriä Suomeen, mutta saadaanko lääkäreitä syrjäseuduille, jossa nykyisetkin virat jäävät täyttämättä?

Suomessa oli viime syksynä noin 225 lääkärin vakanssia täyttämättä. Suurin osa niistä löytyy pienemmistä kunnista ja pienemmistä terveyskeskuksista, maakuntien Suomesta.

Hallitusneuvotteluja vetänyt SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi ennen eduskuntavaaleja juuri tuhat uutta lääkäriä.

– Meillä on nytkin viisi lääkärinvakanssia auki. Palkkaisimme heti, jos löytyisi lääkäreitä, sanoo toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitesta.

Keski-Pohjanmaalla etenkin kaukana maakuntakeskuksesta olevat paikkakunnat kärsivät lääkäripulasta. Sadan kilometrin päässä sijaitsevassa Perhossa on kärsitty lääkäripulasta jo vuosia.

– Onhan täällä kauhea pula lääkäreistä! En ole nähnyt täällä lääkäriä pitkään aikaan, sanoo Marja-Liisa Patovisti Perhon terveysasemalla.

Potilaat kiittelevät kilvan sairaanhoitajia, jotka hoitavat työnsä erinomaisesti mahdollisuuksiensa rajoissa. Tänään lainassa on lääkäri Vetelistä. Usein lääkäriin pääsyä joutuu odottelemaan.

– Aika monesti pitää lähteä yksityiselle lääkärille Kokkolaan sadan kilometrin päähän, kertoo Eija Aho.

"Suhde syrjäseudulle pitää olla"

Lääkärit vierastavat pieniä terveyskeskuksia, koska niistä puuttuvat kollegat, vaikka tehtävät ovat vaativia. Vastuu painaa ja työtehtävien määrä on usein kohtuuton.

Ainut tapa saada lääkäri pysyvästi syrjäseudulle on sitouttaa hänet alueeseen.

– Me toivomme, että alueellamme olisi vetovoimaa niin, että lääkärit asettuisivat pysyvästi tänne, sanoo Soiten toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.

– Mutta haastavaa se on, emmekä suinkaan ole ainoa alue Suomessa. Mitä kauemmas yliopistokaupungeista mennään, sitä hankalampi lääkäreitä on saada.

Vetelistä lainassa oleva lääkäri tietää, miksi lääkäreiden asettuminen maaseudulle on hankalaa. Suurin syy lienee kollegiaalinen tuki eli toisten lääkärien puuttuminen. Toinen on juurien puuttuminen.

– Itsellä on vankka oletus, että jonkinlainen suhde lääkärillä pitää tänne syrjäseudulle olla jo aiemmin, että hän jäisi pysyväksi lääkäriksi tänne.

Muuten suunnataan suurempiin terveyskeskuksiin?

– Kyllä se valitettavasti näin on, myöntää terveyskeskuslääkäri Harri Aspfors.

Rahalla houkuttelu?

Perhon kunnantalolla kuvio tunnetaan paremmin kuin hyvin. Tehtävä pienellä terveysasemalla on laaja-alaista ja vaativaa, eikä kollegoita ole.

Viime vuosikymmeninä yleistynyt lääkäreiden houkuttelu rahalla on sekin jo menossa pois muodista.

– Ei minullakaan täällä toimistolla ole semmoista hanaa, mistä laskisin lisää rahaa, että pystyisin varmistamaan Perhon erinomaiset lääkäripalvelut, sanoo kunnanjohtaja Lauri Laajala.

Hän ymmärtää, että syrjäseudulla ei voi olla samoja palveluja kuin maakuntakeskuksissa, mutta jotakin sentään.

– Lähipalvelut olisi turvattava. Ja huomioitava valtionosuuksissa tämän kokoisten kuntien kantokyky, huomauttaa Laajala.

Usko tuhannen uuden lääkärinvakanssin tulemiseen ympäri Suomen nähdään maakunnissa vähintäänkin optimistisena ajatuksena.

– Eihän se lukumäärä niitä lääkäreitä yksin tuo. Kyllä se on tyhjä kirjaus –  pelkästään se lääkäreiden määrä. Luulen että joudumme etsimään ratkaisuja tähän lääkäripulaan jostakin muualta kuin sen tuhannen uuden vakanssin kautta.

Lue myös:

    Uusimmat