Rokotettu Anu sai koronan – ei oireen oiretta, vaikka kuuluu riskiryhmään: "Olin ällikällä päähän lyöty"

Puranen sai tietää koronatartunnastaan kolmisen viikkoa sen jälkeen kun oli saanut ensimmäisen koronarokoteannoksen. 

– Olin ällikällä päähän lyöty. Kun kuulin tuloksen niin laitoin kädet ristiin, että onneksi olin saanut rokotteen.  

Puranen sai Astra Zenecan ensimmäisen rokoteannoksen 3. maaliskuuta, sillä sairastaa tyypin 2 diabetesta ja kuuluu näin riskiryhmään.

Viikon päästä tästä hän altistui työpaikalla koronaan ja hänet asetettiin karanteeniin.  

Oireita ei tullut, mutta Puranen vaati päästä testiin, jotta voisi hyvällä omalla tunnolla jatkaa karanteenin jälkeen paikallisille asukkaille tarkoitetun tuvan emännöintiä.  

– Minulle sanottiin, että ilman oireita minua ei testata.

Ei oireen oiretta 

Kun karanteenia oli kulunut viitisen päivää, Puranen pääsi silti testiin. Oireettoman karanteenilaisen tulos oli kaikkien ihmetykseksi positiivinen. 

– Tieto tuli ihan shokkina. Koko kaveripiiri ihmetteli tulosta, kun kerroin asiasta Facebookissa.   

Puranen asetettiin eristykseen odottamaan oireiden ilmaantumista. Oireita ei kuitenkaan tullut koko eristysaikana. Tämä ihmetytti myös hoitajia.   

– Minulta kysyttiin puhelimessa varmaan kymmeniä kertoja, että eikö ole mitään oireita. Mittasin kuumetta aamuin illoin, mutta mitään ei tullut.  

Eristyksen purkauduttua Puranen on käynyt lenkkeilemässä. Hengitystiet ovat kestäneet matalatempoisen reippailun entiseen tapaan. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että Puranen on selvinnyt koronasta täysin oireitta. 

Voidaanko sairastuneilta evätä toinen rokoteannos? 

Puranen oli saanut vasta ensimmäisen rokoteannoksen, kun hän sairastui. Aika tehosterokotteeseen on varattuna toukokuun loppupuolelle.  

Purasta peloteltiin, että toinen rokoteannos saatettaisiin perua sairastumisen vuoksi. Pian kuitenkin selvisi, että näin ei tule käymään.

– En hyväksynyt ollenkaan sitä, että aikani peruttaisiin. Uskon rokotteeseen ja haluan varmuuden, kun korona on osoittanut olevan niin salakavala tauti.

Lue myös: Koronarokote huolettaa, mutta e-pillerien veritulppariskistä ei puhuta – asiantuntijat kertovat, miksi  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan tällä hetkellä suositus on se, että ensimmäisen rokotteen jälkeen sairastuneille annettaisiin toinen rokoteannos.

– Tätä ei ole riittävästi tutkittu olisiko yksi annos riittävä aiemmin koronaan sairastuneilla ja kuinka pitkään. Saattaa olla, mutta emme vielä tiedä varmasti.

– Tällä hetkellä jo sairastuneille suositellaan kaksi annosta, mutta rokotuksella ei ole kiirettä, sillä tiedämme että sairastettu tauti antaa suojaa ainakin puolen vuoden ajan, mahdollisesti pidempäänkin tällä hetkellä vallitsevia koronaviruksia vastaan, Nohynek jatkaa. 

Jo ensimmäinen rokoteannos suojaa hyvin  

24. maaliskuuta mennessä 423 rokotetulta suomalaiselta on löydetty koronaa. Se on ainoastaan 0,05 prosenttia kaikista rokotetuista.  

Näistä valtaosalla korona on löydetty ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Ainoastaan 51 positiivisen testituloksen saaneella korona on testattu toisen annoksen jälkeen. 

– Mikään rokote ei ole 100 prosenttinen teholtaan eli jo lähtökohtaisesti pitää varautua siihen, että jotkut saavat infektion tai sairastuvat rokotuksesta huolimatta, Nohynek kertoo.  

Katso myös: Miljoona suomalaista on saanut koronarokotteen – katso tästä, milloin on sinun vuorosi. Juttu jatkuu videon jälkeen...

Koronarokote ei estä täydellisesti viruksen tarttumista, vaan sen ensisijainen tarkoitus on suojata koronaviruksen vakavalta tautimuodolta ja kuolemalta.  

Myös Suomessa tutkimukset ovat osoittaneet, että jo ensimmäinen rokoteannos antaa hyvän suojan koronan vakavalta tautimuodolta.   

Rokotteissa on kuitenkin eroja. Nohynekin mukaan Biontech-Pfizerin rokotteen kohdalla hyvä suojaus tulee aiemmin, noin 10–13 vuorokauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta, kun Purasenkin saaman Astra Zeneca -rokotteen suoja kehittyy hitaammin noin kolmannen viikon kohdalla. 

Rokotettuja ei ole joutunut tehohoitoon  

Nohynekin mukaan nyt tiedossa olevista rokotetuista koronan saaneista yksikään ei ole joutunut tehohoitoon.  

– Vain 16 on joutunut sairaalahoitoon, mutta oliko syy korona vai joku muu, sitä tietomme eivät kerro. 

 Nohynekin mukaan Purasen tapaus, jossa korona on täysin oireeton, on rokotetuille erittäin tyypillinen.

– Rokotetut, jos infektoituvat, saavat paljon lievempiä oireita tai ovat täysin oireettomia. He myös todennäköisesti infektoituessaan hyvin vähän levittävät infektiota eteenpäin 

Uutisaamussa pohdittiin, minkälainen rokotusjärjestys on yhdenvertainen. Katso keskustelu alta.