MTV Uutisten Rikospaikka-ohjelma kertoi eilen Suomen romanien järjestäytyneestä rikollisuudesta. Ohjelman mukaan rikoksiin syyllistyneet romanit tekevät niitä paljon ja järjestäytyneesti.
Romanien perinteisesti tiivis yhteisö ja kulttuuri on suuressa murroksessa, ja se näkyy myös yhteisön sisällä. Kovien päihteiden käyttö lisää rikollista käyttäytymistä, sanoo asiantuntija.
– Päihteiden käyttö romanien keskuudessa on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Muuta yhteiskuntaa koettelevat asiat tulevat viiveellä meille hyvässä ja huonossa, kertoo Romano Missio -järjestön Muutoksen vuoro -projektin koordinaattori Tuula Blomerus.
Blomerus ei kommentoi Rikospaikka-ohjelman sisältöä, koska ei ole sitä vielä nähnyt. Hän ei kuitenkaan näe ongelmana puhua romanien tekemistä rikoksista.
– Kaikissa kansanryhmissä on rikollisuutta, se ei ole kulttuurinen asia, hän toteaa ja sanoo, että syrjäytymisen aiheuttamat ongelmat koskevat koko Suomea.
Romaniyhteisö koetuksella
– Tiiviistä yhteisöstämme on tultu mukaan yhteiskuntaan. Ennen oli tiukat säännöt ja tavat, esimerkiksi ei voinut tulla päihtyneenä paikkaan, missä oli muita romaneja. Tämä on häviämässä.
Muutoksen vuoro -projekti tukee eri tavoin rikoksiin syyllistyneitä romaninaisia, jotka ovat hyvin usein syrjäytyneet yhteiskunnasta ja osin myös omasta yhteisöstään.
Blomeruksen mahdollisiin ongelmiin pitäisi puuttua ennaltaehkäisevästi asiantuntijavoimin jo päiväkodeissa ja kouluissa. Hän puhuu työparisysteemistä. Siinä virkamiehen tai muun toimijan rinnalla on romani.
Työparisysteemi antaa tukea
– Tuolloin romaniperhe kokee turvaa siitä että joku ymmärtää, toimii ikään kuin tulkkina. Pelkkä läsnäolokin voi riittää.
Järjestön projektit ovat jo vuosia toimineet romaninaisten tukena ja neuvonantajina vankiloissa ja niiden ulkopuolella.
– Olemme muun muassa maalittaneet tukipolkua vankilasta vapauteen ja haluamme saattaa rikostaustaisia (romaninaisia) palvelujen ääreen ja höylätä kynnystä niin matalaksi, että naiset ottaisivat kaiken avun ja palvelun vastaan, Blomerus kertoo.
Rikosten tielle joutuneiden romaninaisten määrä ei kuitenkaan ole tällä vuosituhannella lisääntynyt, Blomerus kertoo.
Lukumääriä vaikea saada
Laki kieltää rikoksentekijöiden tilastoimisen esimerkiksi etnisen taustan perusteella, joten lukuja romanien tekemistä rikoksista on vaikea saada.
Esimerkiksi silloisen Rikosseuraamusviraston – nykyisin Rikosseuraamuslaitos - tuoreimmat selvitykset romanitaustaisista rikoksentekijöistä vankiloissa ovat tämän vuosituhannen alkuvuosilta.
Oikeusministeriön alainen Rikosseuraamuslaitos panee toimeen vankeusrangaistukset ja yhdyskuntaseuraamukset. Laitos pyrkii osaltaan ehkäisemään uusintarikollisuutta ja lisäämään yleistä turvallisuutta.
Suomessa on noin 10 000 romania.