Terveysvaikutuksistaan tunnettu rooibos on löytänyt tiensä suomalaisten teekuppeihin. Myös maailmalla sen suosio on noussut vihreän teen ohessa nopeasti.
Suomalaiset ovat kahvikansaa, mutta yhä useammalle maistuu myös tee. Suosituinta on musta tee, mutta myös vihreän teen suosio on nousussa.
Yksi uusista suosikkijuomista on rooibos. Sen myynti on kymmenkertaistunut maailmassa reilussa kymmenessä vuodessa. Suomessa menekki on kasvanut erityisesti muutaman viime vuoden aikana.
Terveyskaupoista markettien hyllyille
Afrikan lääkekasviksi kutsuttu rooibos on punapensaan neulasista valmistettu, teen tapaan haudutettava kofeiiniton, vitamiini- ja mineraalipitoinen juoma. Se löydettiin Etelä-Afrikasta yli sata vuotta sitten. Maailmanlaajuiseen suosioon ovat vaikuttaneet sen terveysvaikutukset ja monikäyttöisyys.
Suomeen rooibosta tuo muun muassa Aaro Forsmanin teetalo. Yritys pakkaa ja maustaa juoman pohjoismaiden suurimpiin kuuluvalla teetehtaalla Vantaalla. Rooibosin tuonnista, tuotteistamisesta ja markkinoinnista tehtaalla vastaa toimitusjohtaja Ari Santamäki.
Santamäki tietää, että rooibosin matka 2000-luvun trendijuomaksi on ollut pitkä ja kuoppainen.
Yrtin kotiseuduilla Etelä-Afrikassa sitä joivat aluksi köyhät ja maalaiset. Suomessa rooibosta on juotu 70-luvun lopulta asti. Vuosia se oli harvojen herkku ja sitä myytiin luontaistuotekaupoissa.
– Valikoimat olivat silloin todella vähäisiä. Ihmiset halusivat sitä lähinnä kofeiinittomaksi vaihtoehdoksi teelle. Maulle kuitenkin melkein irvisteltiin, Santamäki naurahtaa.
Nykyään sekä rooibosin maku, tuotanto että muut ominaisuudet ovat kehittyneet. Siinä missä alkuvuosina tarjolla oli yhdenlaista rooibosta, nyt Aaro Forsmanin teetalon valikoimissa on jo parikymmentä eri vaihtoehtoa. Lisäksi juomaa saa luomuna ja Reilun kaupan tuotteena.
Rooibos on kranttu kasvi
Rooibos on hyvin vaativa aavikkokasvi. Pensas kasvaa villinä Etelä-Afrikassa vain pienellä läntisellä rinnealueella noin 250 metrin korkeudessa meren pinnasta. Viljely on keskittynyt Cederbergin vuoriston ympäröimälle alueelle. Rooibosia viljeleviä tiloja on viitisensataa. Suurin jalostaja ja vientipakkaamo sijaitsevat Clanwilliamsin kaupungissa.
Rooibosin vaativuus asettaa sen tuotannolle ja käytölle rajat.
– Se on harmi meille kuluttajille. Kasvin juuret kasvavat jopa kolmen metrin syvyyteen, ja se vaatii hiekkaiselta maaperältään tietyt ominaisuudet. Lisäksi maljamainen pensas on tottunut pärjäämään hyvin pienellä vedellä. Se osaa hyödyntää tehokkaasti jopa merituulen ja sumun tuoman kosteuden, Ari Santamäki kertoo.
Rooibosta on yritetty kasvattaa viime vuosina esimerkiksi Australian autiomaissa. Yritykset ovat kuitenkin epäonnistuneet.
– Australiassa on hiekkaa enemmän kuin Kalaharin ympäristössä. Siksi siellä on odotettu innokkaasti rooibosin kasvatuksen onnistuvan. Muut olot eivät kuitenkaan täsmänneet. Tähän mennessä ei ole onnistuttu kehittämään sellaista lajiketta, joka pärjäisi muualla kuin Kalaharin alueella. Toisaalta nyt näyttää, että Etelä-Afrikassa rooibosin tuotantoa voidaan edelleen lisätä. Vaikka kulutus kasvaa, olemme optimistisia sen riittävyyden suhteen.
Terveysvaikutuksia tutkitaan
Rooibosin kehutaan olevan hyvin terveellistä juotavaa. Sen terveysvaikutuksia on alettu tutkia kuitenkin vasta viime vuosina.
Juoman tärkein ominaisuus on sen luonnollinen kofeiinittomuus. Se sopii esimerkiksi odottaville äideille. Tiedemiehet ovat löytäneet rooibosista myös runsaasti terveydelle välttämättömiä ravintoaineita. Lukuisten tärkeiden kivennäisaineiden kuten raudan, kaliumin, fluorin, mangaanin ja magnesiumin lisäksi siinä on muun muassa C-vitamiinia, antioksidantteja, flavonoideja ja polyfenoleita.
Rooibos sopii kosmetiikkaan ja ruuanlaittoon
Rooibosta voi paitsi juoda teenä sitä voi myös käyttää juomasekoituksissa, leivonnassa ja jopa ruuanlaitossa. Se on Ari Forsmanin mukaan luonnollinen lihan mureuttaja ja marinadien ainesosa.
– Siihen liittyvää reseptiikkaa on hyvin paljon eteläafrikkalaisessa keittiössä. Itse ajattelen, että rooibosista saa hienoa makua jälkiruokiin ja juomiin, kuten drinkkeihin ja booliin.
Kosmetiikkateollisuus on innostunut rooibosin ihoa parantavasta vaikutuksesta. Rooibos sisältää sinkkiä ja soluja puhdistavaa entsyymiä, joka tehostaa aineenvaihduntaa ja auttaa ihoa suojautumaan ikääntymistä vastaan. Siitä on todettu olevan apua myös lasten koliikkiin ja vaippaihottumaan sekä murrosiän akneen.
– Eihän se ketään meitä nuorenna, mutta kun juo rooibosia, solukkoihin kohdistuvat happihyökkäykset pienenevät ja ihminen säilyy nuorekkaana, Santamäki uskoo.
– Teen ystävät ry:n Pirkko Arstila oli ihmetellyt käydessään Miamissa Yhdysvalloissa, miten vasta seitsemänkymppiset olivat auringossa hyvin ryppyisiä. Samanikäiset eteläafrikkalaiset ovat sen sijaan hyvin nuorekkaita. He kehuvat nuorekkuutensa lähteen olevan rooibos.
Mate tekee tuloaan
Samalla kun rooibosin ystävät lisääntyvät maailmassa, virheellisen tiedon määrä lisääntyy. Rooibosin kehutaan esimerkiksi sekä piristävän että auttavan unensaannissa. Ari Santamäki myöntää, että mainonnassa näkee ylilyöntejä.
– Rooibosin piristävyys on henkistä laatua; sen oikeasti piristävät vaikutusaineet ovat vähäisiä. Muut terveysominaisuudet ovat kiistattomia. Rooibosia on tutkittu lääkekasvin ominaisuudessa hyvin korkeatasoissa laitoksissa muun muassa Japanissa.
Seuraava trendijuoma on Santamäen mukaan teen tapaan haudutettava eteläamerikkalainen mate.
– Latinalaisessa Amerikassa tuotetaan paljon kahvia, mutta asukkaat käyttävät itse yleisesti yerba mate -puusta saatavaa haudutettavaa yrttiä. Tällä kahvia pari kertaa kofeiinipitoisemmalla juomalla saadaan potkua ja piristystä elämään. Suomessa nuoret ovat jo ottaneet mateen jo hyvin vastaan.