Ukrainasta paenneet voivat hakea kotikuntaa, kun oleskelu Suomessa on kestänyt vuoden.
Ukrainasta sotaa pakoon lähteneistä noin 2 400 on hakenut Suomesta kotikuntaa maaliskuun aikana, kerrotaan Digi- ja väestötietovirastosta (DVV).
DVV:n ryhmäpäällikkö Anne Aho-Eagling sanoo STT:lle, että virastossa oli valmistauduttu huomattavasti suurempaan määrään kotikuntahakemuksia. DVV:llä ei ole tiedossa, miksi hakemusten määrä jäi maaliskuussa odotettua pienemmäksi.
Ukrainasta paenneet ovat voineet hakea Suomesta kotikuntaa maaliskuusta alkaen. Edellytyksenä on vuoden oleskelu Suomessa.
Kotikuntaa olisi voinut maaliskuussa hakea selvästi toteutunutta isompi määrä ukrainalaisia. Mahdollisuuden saa maalis-huhtikuussa arviolta noin 20 000 ukrainalaista. Maaliskuun 2022 loppuun mennessä yli 14 000 ukrainalaista oli hakenut tilapäistä suojelua Suomesta.
2:00
Ukrainalaisten pakolaisten on vaikea löytää töitä: ”Sain kuulla ei-sanan usein”.
Valtaosa päätöksistä myönteisiä
Maaliskuussa tehdyistä kotikuntahakemuksista noin 2 100 oli jo ratkaistu maaliskuun loppuun mennessä.
– Hyvin vähän on hylättyjä. Suurimmaksi osaksi ne ovat myönteisiä päätöksiä, kertoo Aho-Eagling.
DVV:llä ei ole tarkempaa tietoa siitä, mistä päin Suomea ukrainalaiset hakivat kotikuntaa maaliskuussa. Aho-Eaglingin mukaan pyrkimyksenä on, että asiasta saataisiin tilastoja DVV:lle huhtikuun aikana.
Sisäministeriö kertoi noin kuukausi sitten, että ukrainalaiset ovat asettuneet Suomessa laajalti eri puolille maata. Heitä oli kaikkiaan 275 kunnassa.
– On arvioitu, että ukrainalaiset eivät välttämättä suuntaa kasvukeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin, vaan saattavat jäädä nykyisiin asuinpaikkoihinsa eri puolille maata. Joukossa on paljon lapsiperheitä, joiden asuinpaikan valintaan vaikuttavat koulu, varhaiskasvatus, työnteko ja myös jo muodostuneet verkostot, kertoi sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotustilaisuudessa maaliskuun alussa.
Suomi on muiden EU-maiden tavoin myöntänyt tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Viime vuonna tilapäistä suojelua Suomesta sai yli 45 000 Ukrainasta paennutta.
Hakemuksiin varauduttu
Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista. Kotikunnan saaneita koskevat samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvia.
Kotikunnan saaminen ei vaikuta oleskeluoikeuteen Suomessa. Ukrainalaisille tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat ovat voimassa automaattisesti ensi vuoden maaliskuuhun asti.
Kotikunnan saamisella on vaikutuksia ukrainalaisten asumiseen ja palveluihin. Kotikunnan saaneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden piiriin. Lisäksi he voivat tarvittaessa saada toimeentulotukea ja muita Kelan etuuksia.
Tilapäistä suojelua saaneet ovat voineet ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi jo ennen kotikunnan saamista.
Aho-Eaglingin mukaan DVV on varautunut hyvin ukrainalaisten kotikuntahakemusten saapumiseen.
– Ihmisiä on rekrytoitu ja kotikunta-asiaan on olemassa oma puhelinlinja. Helsingin toimipaikkaan on palkattu ukrainankielisiä työntekijöitä, jotka voivat auttaa hakemuksen tekemisessä. Tiedottamiseen on pyritty panostamaan kaikilla osa-alueilla, Aho-Eagling kertoo.