Uudellamaalla nautatilan tarkastuksissa tehtiin useana vuonna karuja havaintoja: tilalla oli nälkiintyneitä ja huonokuntoisia eläimiä. Kaikkiaan eläimiä oli noin sata.
Rehun huomattiin olevan vähäravinteista ja osin pilaantunutta. Osalla eläimistä oli ihovaurioita. Useilla tarkastuksilla lattia oli lannansekaisen lietteen peitossa, eräässä nähtiin janosta kärsiviä eläimiä.
Hyvinkäällä tilaa pyörittänyt mies tuomittiin käräjillä keskiviikkona törkeästä eläinsuojelurikoksesta sekä elintarvikerikkomuksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Eläintenhoidon laiminlyöntien lisäksi puutteita todettiin maitohygieniatarkastuksissa. Lypsyrobotti oli likainen ja maitohuone epäsiisti.
Vakavimmiksi eläinsuojelurikoksessa oikeus arvioi laiminlyöntejä nuorkarjan ruokinnassa ja pienten vasikoiden kuivituksessa sekä huonokuntoisten eläinten hoidon laiminlyöntiä.
Tavoitteli taloudellista hyötyä
Väittelijä keskittäisi eläinsuojeluasiat tiettyihin tuomioistuimiin
Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksessa esitetään useita parannusehdotuksia eläinsuojelun rikos- ja hallintoprosessiin. Tulostensa pohjalta väittelijä laati 15 kohdan listan ihanteellisesta eläinsuojelusta rikosprosessissa ja julkishallinnossa.
Hallintotieteiden maisteri Tarja Koskela esittää muun muassa, että eläinsuojeluvalvontaa tehtäisiin suunnitelmallisesti ja riskiperustein, ei vain epäilyyn perustuen. Valvontaa koskevan sääntelyn pitäisi tutkimuksen perusteella kattaa eläintenpitokiellon valvonta.
Suojelua parantaisi, että eläinsuojeluasioita käsittelisivät niihin erikoistuneet poliisit ja syyttäjät. Eläinsuojeluasiat myös tulisi keskittää tiettyihin tuomioistuimiin.
Tutkimuksessa käytiin läpi eläinsuojeluprosessia alkaen rikosepäilyn vireilletulosta aina tuomion yhteydessä mahdollisesti määrättävän eläintenpitokiellon valvontaan.
Väitös tarkastetaan Joensuussa 24. helmikuuta.
Rikokset ajoittuivat kevään 2012 ja viime kesän välille. Oikeus piti eläinsuojelurikosta törkeänä muun muassa pitkän tekoajan vuoksi ja siksi, että eläimiä on ollut huomattavan suuri määrä. Mies oli tuomion mukaan ilmeisen piittaamaton viranomaisten antamista kielloista, kehotuksista ja määräyksistä. Laiminlyöntien jatkuminen kieli teon tahallisuudesta, oikeus katsoi.
Miehen arvioitiin myös tavoitelleen taloudellista hyötyä.
– Käräjäoikeus pitää ilmeisenä, että (tuomittu) on hoitanut karjatilaa yksin - - - palkkakustannuksista säästämiseksi, vaikka eläinten asianmukainen hoitaminen olisi edellyttänyt ainakin kahden henkilön työpanosta, tuomiossa sanotaan.
Mies määrättiin nautaeläinten pitokieltoon kuudeksi vuodeksi. Oikeus päätyi siihen, ettei mies ole pysyvästi soveltumaton vastaamaan nautojen hyvinvoinnista vaan määräaikainen eläintenpitokielto riittää. Eräs todistaja kertoi, että mies on nyttemmin osin korjannut toimintaansa ja eläimiä hoitaa nyt kaksi ihmistä.