Ruotsin pääministeri jengirikollisuudesta: "Asialle on tehtävä jotain"

Demareiden ykköstila ei kuitenkaan välttämättä merkitse jatkokautta pääministeri Magdalena Anderssonille. Hänen tuekseen todennäköisesti ryhmittyvän punavihreän blokin kannatus on ollut viimeisissä kyselyissä vuoroin suurempi, vuoroin pienempi kuin neljän puolueen porvariblokilla.

Tilannetta mutkistaa entisestään se, etteivät kummankaan blokin neljä puoluetta ole mahtumassa samaan hallitukseen. Punavihreällä puolella karsastetaan vasemmistopuoluetta, porvaripuolella taas ruotsidemokraatteja.

Viimeksi mainittua on hallituksen muodostamisessa vaikea ohittaa, sillä jos kyselyiden ennusteet toteutuvat, ruotsidemokraatit nousee porvaripuolen suurimmaksi puolueeksi ohi perinteisen oppositiopuolueen maltillisen kokoomuksen. Sen puheenjohtajasta Ulf Kristerssonista on povattu mahdollista uutta pääministeriä Anderssonin tilalle.

Andersson puhui jengirikollisuudesta

MTV Uutisten toimittaja Kari Lumikero kertoo Tukholman Rinkebystä, että pääministeri Anderson piti paikan päällä kymmenen minuuttia kestäneen puheen, jonka aikana hän sai valtavasti aplodeja.

– Pääministeri Andersson heti tarttui puheessaan pahamaineiseen jengirikollisuuteen,  joka muun muassa täällä Rinkebyssä on aivan arkipäivää. Hän sanoi, että tälle asialle on tehtävä ja nyt sille tehdään jotain. Poliisien määrää lisätään ja samalla täytyy luoda sellaiset olosuhteet, että nuorten ja lasten värvääminen näihin rikollisjoukkioihin estetään.

Lumikeron mukaan paikalla oli paljon poliiseja turvaamassa tilaisuutta ja tilaisuus sujui rauhallisesti

Tulos ei ehkä ole selvillä vaalipäivän iltana

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on  linjannut, että vaikka aiemmin eristyksissä ollut puolue ei pääsisi hallitukseen, pelkkä tukipuolueeksi ryhtyminen edellyttää huomattavan vaikutusvallan saamista uuden hallituksen politiikkaan. Puolueen vaatimukset keskittyvät maahanmuuton sekä vaalien ykkösteeman, eli järjestäytyneen rikollisuuden, vastustamiseen.

Vaalituloksen selviämistä itse vaali-iltana puolestaan hidastaa se, että ennakkoääniä ei lasketa etukäteen vaan vasta varsinaisen äänestyksen päätyttyä.  Äänestäjällä on oikeus "katua" ennakkoääntään, eli hän voi käydä äänestämässä toistamiseen itse vaalipäivänä. Tämä viimeiseksi annettu ääni jää silloin voimaan.

Vaalipäivään saakka jatkuvan ennakkoäänestyksen viimeiset äänet eivät edes ehdi mukaan sunnuntain lasketaan, vaan ne lasketaan vasta keskiviikkona. Lopputuloksen selviäminen voi siis kestää, jos vaalista tulee äärimmäisen tiukka.