Saksan rooli Euroopan talouden elvyttämisyrityksissä koki odotetun ja pelätyn kolauksen, kun maan perustuslakituomioistuin päätti, ettei Saksan keskuspankki saa ostaa valtioiden velkakirjoja osana Euroopan keskuspankin vuosia vanhaa elvytysohjelmaa.
Tuomioistuimen mukaan elvytysohjelma ei nykyisellään ole EKP:n valtuuksien mukainen. Oikeusistuin antoi Saksan keskuspankille kolme kuukautta aikaa lopettaa valtionlainojen ostot, ellei EKP kykene perustelemaan ohjelmaansa.
Tuomioistuin myös arvosteli Saksan hallitusta ja parlementtia siitä, etteivät ne ole valvoneet riittävästi EKP:n ostojen suhteellisuutta.
Tuomioistuin ei kuitenkaan todennut, että osto-ohjelma rikkoisi EKP:n sääntöä kieltää valtionlainojen ostot suoraan niitä liikkeelle laskevilta mailta, eikä markkinoilta.
Oikeuden päätös koskee EKP:n vuonna 2015 aloittamaa osto-ohjelmaa, jonka puitteissa se on ostanut valtiolainoja 2,1 tuhatta miljardia euroa viime marraskuuhun mennessä.
Päätös ei koske koronapandemiarahoitusta
Saksan korkeimman oikeuden useita vuosia työstämä päätös näkyi heti markkinoilla esimerkiksi euron kurssin laskuna ja mm. Italian ja Espanjan valtionlainojen korkojen nousuna.
Oikeuden päätös ei kuitenkaan koske EU:n käynnistämää 750 miljardin euron tukirahoitusta koronapandemian aiheuttamien talousvaikutusten helpottamiseksi.